perjantai 30. marraskuuta 2007

Kallista olisi...

... teettää koko sukututkimus ammattilaisella. Lähetin maanantaina 4 lyhyttä tuomiokirjaotetta 1600-luvulta tulkittavaksi ja sain tulokset tänään. Lasku 150 euroa.

Tästä on helppo laskea kustannusarvio koko Tuokosta poimitun listan (89 juttua, osa pitkiä)selvittämiseksi. Ja myös aika-arvio. Rahasumma on sitä luokkaa, että en taitaisi laittaa menemään edes lottovoiton jälkeen. Jollei kärsivällisyyteni ja itseluottamukseni äkillisesti parane, taitavat loput jutut jäädä katsastamatta. Pistän paukut Kokemäen 1700-lukuun, kun kerran Kokemäen historiasta tuli siihen niin vähän tilkettä.

Onneksi kuitenkin olen löytänyt Suomesta ammattiauttajan, jonka palvelu on pelannut ensiluokkaisesti sekä tulosten että ystävällisyyden ja nopeuden puolesta. (Matti J. Kankaanpään yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.genealogia.fi/tutkim/index.htm .)

1800-luvun tutkiminen

Toisinaan näkee kommentteja, että rippikirjalliset ajat ovat haastettomia sukututkimuksen kohteita. Saanen esittää eriävän mielipiteen. Ilman Hiskin apua olisi jäänyt moni perhe paikantamatta muuttojen jälkeen ja erinäisiä henkilöitä on edelleen hukassa.

Vampulasta Paattisiin muuttaneet Salomon Axell ja vaimonsa Johanna Magdaleena Gottleben ovat lapsiensa kohtalon osalta edelleen aukko tutkimuksessani. Turun suunnan ystävällinen ihminen tarkisti puolestani, ettei pariskunnan jälkeen tehty perunkirjoitusta, eikä heillä ollut omistusosuutta tilaan, jonne muuttivat. Tämä oli odotettu tulos, sillä heidät oli merkitty henkikirjaan köyhiksi.

Pitäisi kai vielä kertaalleen katsoa Johannan siskojen ja esikoistyttären (avioliiton ulkopuolella syntynyt) taloudet, jos sukulaislapsia olisi sinne otettu "nurkkiin". Tiedusteluun Forumilla ei ole tullut vastauksia.

torstai 29. marraskuuta 2007

Kiinalainen juttu

Verkkosivun mukaan Kiinassa tehtiin ensimmäiset dokumentaatiot sukusuhteista jo 1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Johan Ruotsin henkikirjat kalpenevat tämän rinnalla.


Arkistoluetteloita

Kokoustin Vantaalla, mutta ehdin saadun kyydin ansiosta jo puoli kuudeksi keskustaan. Olisi pitänyt mennä kotiin aloittamaan Kokemäen historian arvostelua, mutta askeleet (yllättäen) veivät Kansallisarkistoon. Yritin etsiä uudelleen perukirjaa, mutta tuloksetta.

Pappismatrikkelista oli kopioinut hautaustiedon, jonka piti koskea Vihtiä. Onneksi oli lisättynä tieto, että kuolema oli tullut tyttären kotona, joten tiesin hakea Huittisista. Ruotsinkieliset muodot ovat aika lähekkäin, jossain vaiheessa kopioitu väärin.

Jotta kaikki mahdollinen (helppo) Procopeaus-materiaali tulisi katsottua, tilasin SMMY:n luettelosta Bergholmin kirjan taustamateriaaleja. Turha odottaa, että sieltä löytyisi enemmän tietoa kuin painetusta kirjasta, mutta kaikki vihjeet ovat tarpeen.

Samalla osui silmiin Suomen historiallisen seuran arkiston luettelo, jota en kaikesta päätellen ole koskaan katsonut. Siellä nimittäin oli kaksi K. E. Kallion keräelmää Kokemäen perinnetietoutta. Todennäköisesti parhaat palat ovat olleet hänen painetuissa artikkeleissaan ja kirjasissaan, mutta kaikeksi onneksi arkistojen käyttö Suomessa on ilmaista, joten laitoin tilauksen menemään.

Kotona ahersin ensimmäisen version arvostelusta, mutta sitä täytyy muokata vielä runsaasti. Tai kirjoittaa uudelleen.

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Anbytarforum

Ruotsalaisten keskustelupalsta on siirtynyt toimimattomuudesta testausvaiheeseen. Vaativat nyt varsin perusteellisen rekisteröitymisen. Kotiosoite, puhelinnumero ja syntymäaika! Laitoin pelkän syntymävuoden, kun ei ole ollut tapanani antaa syntymäpäivää oikein mihinkään tarpeettomaan. Saa nähdä kelpaako ja kuinka usein kotona istuva lankapuhelin vastaanottaa puheluita Ruotsinmaalta.

Sukututkimukseton ilta

Työnantaja tarjosi eilen pikkujoulun merkeissä hienon illallisen alkoholeineen. Kevyen lounaan jälkeen seurauksena oli vähemmän suoraviivainen kävely kotiin, jossa en ollut ”ihan” kunnossa sukututkimuksen edistämiseksi.

Lähin yhteys sukututkimukseen lienee löydettävissä ajatuksesta, että joku esi-isä lienee harhaillut samanlaisessa tilassa kotiin. Tosin ei samalla kuunnellen mp3-soittimesta amerikkalaista podcastia?

tiistai 27. marraskuuta 2007

Siinä aamun Hesarissa...

... selostettiin A. E. Ingmanin Rimpisuon usvapatsasta. Saman kirjoittajan tekstiä voi lukea myös ilmaiseksi.

Loputtomasti ystävällisiä ihmisiä?

Lueskelin ja tein muistiinpanoja kirjasta A eilen ja selasin aamiaisella (jonka aikana Hesari ihme ja kumma jaettiin) kirjaa B. Toisessa purettiin kartano ja toisessa vaan vuorilaudat. Ota tästä sitten selvä (paneutumatta lähteisiin).

Lähetin kirjoittaja A:lle aamulla s-postiviestin. Sain ystävällisen vastauksen muutamassa tunnissa, mitä en todellakaan odottanut.

Hmm... onkohan oikeillekin kirjailijoille (erotuksena kaltaisestani omakustanteiden väsääjästä) kiva tietää, että heidän kirjojaan on luettu.

Eilistä arkistoähellystä

Lauantain pikaisella kirjastokäynnillä selaisin Suolahden pappihistoriaa. Etsin ihan muuta (niin kuin aina) ja silmiin osui viite Loimaan kirkkoherra Chr. Procopaeuksen peruluettelosta päiväyksellä 28.11.1722. Kyseessä on potentiaalinen isoisä Gabriel Sarenin vaimolle Barbro Elisabet Procopaeukselle, joten ei kun asiakirjaa etsimään.

Loimaa kuului tuolloin Ylä-Satakunnan tuomiokuntaan, mutta sen ensimmäisellä perukirjamikrofilmillä oli pelkkää Ikaalisten tuomiokuntaa. Loimaan kirkonarkiston perukirjakokoelma alkoi vuodesta 1728 eli ei tärpännyt sielläkään. Kansallisarkiston päivystäjänä oli onneksi pitkästä aikaa Vuorisen Pertti. Hän totesi, että perukirjoitus on todennäköisesti käsitelty tilakaupan tms. yhteydessä. Löysin sopivan ajankohdan myöhemmin illalla Kansalliskirjaston hyllyiltä, mutta uudelle arkistokäynnille ehdin aikaisintaan perjantaina.

Toisella rintamalla. Dunckerin kokoelman ”Johan Pihl”-kortista sain idean katsoa Hiskistä Porin kastettuja, kun joku oli ne enkelinomaisesti sinne näpytellyt. Ei löytynyt uutta Pihlistä. Hänen vaimonsa Katarina Stenia oli neiti-ihminen ollessaan kummina tammikuussa 1710, joten sain avioliiton ajankohtaa hieman tarkennettua. (En tosin ihmettele, jos sama ”löytö” on vuosien takaisissa muistiinpanoissa.) Katarina oli kummina ilman titteliä marraskuussa 1712 ja tuolloin sanottiin asuvan kaupungissa. Katsoin toiveikkaana luetteloa Kansallisarkistossa, mutta Porin henkikirja oli vuodelta 1710 ja seuraava vasta 1722. Suunnilleen saman aikaväliltä Katarinan olinpaikoista on vain vähäisiä merkkejä. Parempi tietysti että on vähäisiä merkkejä kuin lähes kolmikymppisenä Huittisten pappilaan ilmaantuva Barbro Elisabet.

maanantai 26. marraskuuta 2007

Lounastunnilla

Täytyy kirjoittaa pidempi pätkä joskus jo vuoden jatkuneesta ancestry.com-addiktiostani. Mutta todettakoon tähän väliin, että yksi selittävä tekijä on jatkuva virta uutta materiaalia.

Tänään tulleessa uutiskirjeessä kerrottiin passihakemusten vuoteen 1925 olevan saaatavilla. Ei suuria löytöjä, mutta täydentäviä yksityiskohtia Hohenthal-kokoelmaani. Mukaanlukien kirjoitettuja ulkonäkökuvauksia ja yksi valokuvakin, kun älysin kääntää sivua. Päivän kertauskurssi, katso aina myös tiedon ympäristöä.


Syyskokous pidetty

Lauantaina istuin varsin vähäväkisessä SSS:n syyskokouksessa. Puheenaiheet olivat perinteisiä. Toistuvasti yleisöstä kysytään talouspapereita, joita muissa yhdistyksissä on totuttu näkemään, mutta joita SSS:n sääntöjen ja käytäntöjen perusteella ei ole tarjolla. Aika muuttaa sääntöjä? Vai kokoustiedotusta?

Perinteistä poiketen hallituksen kokoonpanosta äänestettiin. Ehdotukset tosin erosivat vain yhden henkilön verran. Tulin valituksi varsinaiseksi jäseneksi seuraavalle kahdelle vuodelle. Varajäsenvuoden aikana en saanut selville seuran tallennusprojektien kokonaistilannetta - onnistuukohan kahdessa vuodessa?