En herännyt tänä aamuna ajatellen "Taidanpa tarjoutua vapaaehtoiseksi seisomaan 3 tuntia tiskin takana yleisötilaisuudessa ensi kuun lopulla". Mutta yhdistys, jonka rivijäsen olen, lähetti kuulutuksen postituslistallaan ja mielijohteesta vastasin "joo!". Yhdistys oli järjestänyt pari kuukautta sitten mukavan kurssin kauniissa ympäristössä, joten nyt oli kiva antaa jotain takaisin.
(Vapaaehtois)työhön liittyviä motivaatiotekijöitä on tietenkin paljon monimutkaisemmillakin tasoilla. Yksi haluaa yksinkertaisia tehtäviä, toinen muokata itse tekemistään. Jotain motivoi muiden kunnioitus/ihailu ja toista ei voisi vähempää kiinnostaa. Joku haluaa tehdä yksin ja muut ryhmässä. Ja niin edelleen. Ja tämä kaikki vielä muuttuu ajassa kokemuksien perusteella.
On siinä mietittävää työn organisoijille. Valmiitakin ajatuksia löytyy; lueskelin taannoin Jo B. Rusinin kirjasen Volunteers wanted. A practical guide to finding and keeping good volunteers, joka oli nimensä mukaan hyvin käytännönläheinen. Suositteli mm. selkeitä työnkuvauksia työn markkinoimiseksi.
Uusien ihmisten mukaantulosta aiheutuu tietenkin lisätyötä ja organisoijat ottaisivat mieluiten enemmän irti jo kuvioihin asettuneista. Mutta yhdistyksissä toimijoilla on lupa sanoa ei ja käyttää aikaansa ja energiaansa muuhunkin elämässään. Itse haen vapaa-ajalta vastapainoa työelämälle ja teen siis toistaiseksi mieluiten kertaluonteisia ja simppeleitä hommia kuten edellä mainittu myyntikeikka tai SSS:lle Hiski-tarkistusta, Sukutieto-jutut ja neuvontavuorot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti