Vaikutti tekstikokoelmalta, josta voisi olla iloa useammalle. Artikkelit on toivottavasti poimittu kaikkiin oleellisiin bibliografioihin, mutta varmuuden vuoksi joitakin huomioita sisällysluettelon ohessa:
- A. R. Cederberg: Ylioppilaselämää Turussa viime vuosisadan aikana (s. 7-15)
- Jul. Finnberg: Elämää ja oloja Turussa sen suurpalon aikana, 1800-luvun taitteessa (s. 16-29)
- Väinö Voionmaa: Tampere sata vuotta sitten (s. 30-40)
- K. V. Kaukovalta: Elämää Uudessakaupungissa 1830-luvulla (s. 41-52)
- Heikki Tandefelt: Herraskartanoelämää viime vuosisadalla (s. 53-62) [Tämä juttu kolahti, mainitoa tekstiä ja informaatiota. Mainitsin asiasta SSS:n kirjastossa ja kirjastohoitaja ojensi käteeni Tandefeltien kartanoista tehdyn tutkimuksen, jossa tätä oli käytetty lähteenä (tai oli ainakin kirjallisuusluettelossa). Tuon kirjan mukaan Tandefeltien kartanot Hartolassa ja Sysmässä. Artikkeli ei mainitse nimiä, mutta luo hauskaa yleistystä tyyliin: ”Katsokaamme nyt vähän noita herroja, jotka 1830-luvulla ryyppäsivät kartanon peräkamarissa.”]
- P. O. Törne: Uudenmaan aateliskartanoiden elämä ja herraskartanokulttuuri yhteiskunnallisena ilmiönä viime vuosisadalla (s. 63– 75) [Lähdeviittein varustettu toisin kuin muut artikkelit]
- Ilmari Salonen: Elämää Suomen pappiloissa 1800-luvulla (s. 76-85)
- Auk. Oravala: Elämää herännäispappiloissa 1800-luvulla (s. 86-94)
- Lauri Kuusanmäki: Talonpoikaiselämää Keski-Suomessa 1800-luvun keskivaiheilla. I Talon tupa. II Talonpoikaishäät. III Kirkkomatkat. (s. 95-132) [I. mainitaan paikkakuntia Jyväskylä, Muurame, Korpilahti, Jämsä. II ”kerrotaan Uotilan Taavetin ja Heinlammin Eetlan häistä, jotka pidettiin jaakonpäivänä 1858. Taavetti oli Alatalon poikia Päiväkunnan kylästä Korpilahden pitäjän Vesipuolelta”. III ”... Korpilahdelta. Kerron niistä sen, mitä olen kuullut Mannilan Atteenilta (Adele) ja muilta vanhoilta ihmisiltä...”]
- Helmi Helminen: Joulu Etelä-Hämeessä viime vuosisadan loppupuolella (s. 136-146) [”Hyvä tuamas, tuappi kouras”, toi joulun. Ja nyt oli tärkein isäntävelvollisuus juominen ja humaltuminen, jotta ohrantähkät seuraavana kesänä olisivat yhtä raskaspäisiä kuin isännät jouluna. Aineisto on kerätty kesällä 1929. Lammilla ovat muistiinpanoja osaksi tehneet maisterit Astrid Reponen ja Maija Juvas, Koskella Helmi Helminen. Tiedonantajina m.m. Fredrika Kelander (s. 1841), Rikhard Manner (s. 1861) ja Amanda Nisunen.]
- Heikki Klemetti: Muutama lisä Suomen sotilassoiton historiaan (s. 147-158) [Loppukaneetti: ”Kaiken edelläesitetyn nojalla voimme sanoa, ettei Suomen musiikkielämä tälläkään alalla ole ollut millään alkeellisella tasolla.”]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti