Kirjastosta varattujen syksyn uutuuksien joukossa oli Pierre Bayardin Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (kirjaan tutustuneille: SK). Siinä mainittiin Laura Bohannanin vuonna 1966 Natural History -lehdessä julkaistu artikkeli Shakespeare in the Bush. Bohannan oli yrittänyt kertoa Hamletin juonta länsiafrikkalaisen kylän asukkaille. Tavallaan hän onnistui ja tavallaan ei.
Afrikkalaisen kylän asukkaiden maailmankuva näyttää artikkelin valossa vakaalta. Heillä on omat käsityksensä sopivasta ajasta aviopuolison kuolemasta uuteen liittoon, päällikön aseman periytymisjärjestyksestä ja siitä onko kummituksia olemassa. Kun nämä sattuivat olemaan täysin päinvastaisia kuin Hamletin kuvaamassa kulttuurissa, tarina tuli tulkittua täysin uuteen uskoon.
Vain lähtemällä puhtaa(mma)lta pöydältä on mahdollisuus ymmärtää vierasta kulttuuria? Kirjastosta on lainassa myös Thomas Hylland Eriksenin kirja Toista maata? Johdatus antropologiaan, johon tutustuminen on kesken. Olen ehtinyt lukea alkukappaleet ja oppia, että antropologialle on oleellista kenttätyö eli eläviä kulttuurien tutkiminen. Uskon kuitenkin saavani kirjasta jotain irti myös historian suhteen. Lupaahan takateksti ”antoisia näkökulmia kaikille ihmisyydestä, yhteiskunnasta ja kulttuurien monimuotoisuudesta kiinnostuneille”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti