Sattuneesta syystä (Elisabet Brotteran ja luutnantti Flachsenin avioliitto siis) olin marginaalisesti kiinostunut Piikkiön Pukkilasta, erityisesti sen omistajista. Päädyin Museoviraston sivuille, joissa todetaan näppärästi ”1540 luvulta aina 1720-luvulle tilalla oli Bock-sukuisia omistajia.”. Jaa, miksiköhän SAY sitten vilisee aivan toisia sukunimiä 1600-luvun mittaan?
Parempaa tekemistä olisi ollut, mutta vietin pari tuntia yhdistelemällä Knaapisen ja Havia&Luodon paikallishistorioiden sekä SAY:n ja Ramsayn Frälsesläkterin tietoja. Omistus meni siis (todennäköisesti) tähän tapaan (nimiä normalisoimatta):
Vuoden 1540 paikkeilla Pukkilaan on ensin kirjattu Niilo Olavinpoika Bock ja tämän jälkeen Juho Niilonpoika 1553-64. Hänen Henrik-poikansa päättyi omistamaan puolet Pukkilasta ja tämän Pietari-veljen poika Frans Pietarinpoika mainitaan puolestaan manttaliluettelossa vuonna 1614.
Henrikin puolikas siirtyi hänen pojalleen Matts Henriksson, joka kuoli v. 1645. Tämän tytär oli naimisissa Mickel Eriksson Spåren kanssa. Mickel kuoli vuonna 1647 ja nimellä Silfverspåre aateloitu veljensä Johan lunasti Pukkilan puolikkaan velkaisesta pesästä. Johanin tytär Barbro meni naimisiin varusmestari Adolf Ehrenprijsin kanssa vuoden 1660 paikkeilla. Adolf näkyy säterin haltijoiden joukossa vuodesta 1685. Barbro kuoli huhtikuussa 1697 ja jätti Pukkilan testamentillaan Katarina-tyttärelle. Tämä menetti (antoi?) tilan lainan panttina Isak Laurbecchiukselle vuonna 1708. Kuitenkin vielä manttaaliluettelossa 1722 puolikkaan kohdalle on merkitty Spåren perilliset.
Fransin poika Hannu esiintyi valtiopäivillä 1642 Pukkilan puolikkaan omistajana. Hänen kuoltuaan 20.7.1656 leski Elin Sabelstierna asui edelleen säterissä, ainakin vuonna 1665 yhdessä Michel Lundin kanssa. Tämä oli mennyt naimisiin Matts Henrikssonin pojantyttären kanssa. Elin ja Lund mainitaan Pukkilan yhteydessä myös 1674 ja 1677. Vuonna 1685 Adolf Ehrenprijsin rinnalla Pukkilan hallitsijana näkyy Hans Bock, Hannun ja Elinin poika. Kymmenysluettelossa 1694 heidän lisäkseen kuitenkin vielä(kin) Michel Lund.
Että voi kai tämän summeerata Bock-suvun omistukseksi, vaikka onkin hienon vienoa yksinkertaistusta. Kerrankin tyttäret ja lesket kuuluvat kunnolla sukuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti