Kirrilä oli suora vastakohta Kolkkilalle sekä ulkonaisissa, että sisällisissä suhteissa. Kirri oli isältään perinyt talon velattomana ja vieläpä valmiita rahojakin. Kirrilän isäntäväki oli niin kitsasta ja visua laatua, että siinä oli työ, tuska, jos he raskivat oikeen syödään. Emäntä oli niin saita ja visu, ett'ei hän raskinut sormeaan nuolasta, kun hän maito-astioitaan kuoriessa sormellaan pyyhki viimeisiä päällisen hituleita kermapönttöön, vaan hänellä oli leipä-siivuja aina varalla, joihin hän pyyhki sormensa, sitten hän pirosteli hienoa suolaa tuon voiteluksensa päälle ja antoi ne sitten lapsillensa voileivän nimellä.Isäntä taas oli niin saita, ett'ei hän koskaan olisi raskinut maksaa työmiehille palkkaa, jonka he kyllä olivat kovalla työnteollansa ansainneet. Jokaisen työmiehen palkan maksun aikana oli Kirrillä riitaa ja kinaa työmiestensä kanssa, ja kun hän lopen ei pääsnyt puuhun eikä pitkään, vaan hänen täytyi kun täytyikin maksaa tavallinen maassa kulkeva palkka, vannoi hän tavallisesti silloin, ett'ei hän kuuna herran valkeana ota enään työhönsä noin korkean palkan ottajaa. Tuon valansa vannoi hän joka työmiehelle, jolle hän vaan palkkaa maksoi, mutta tuo vala ei kumminkaan pitänyt paikkaansa, siitä pienestä ja yksinkertaisesta syystä, kun hän kumminkin tarvitsi työmiestä usein.Vaikka hänellä oli rahoja lainoissa, oli hänellä kuitenkin niin huonot ja ketuset talouden kapineet ja muut työkalut, että hän näytti paremmin köyhältä kuin rikkaalta eläjältä; hän näytti varojensa keskellä kärsivän puutosta. Hän selaili melkeen joka päivä velkakirjojansa ja laski lukua päässään, kuinka paljon ne kasvua tuottivat, ja tuossa joka-aikaisessa työssään oli hän niin varttunut rahojen kasvun laskuun, ett'ei sitä laskumiestä ollut, joka olisi hänen saanut penninkään häpeään.
Ilmari Havun (Pietari Päivärinta, kirjallisuushistoriallinen tutkimus, 1921 s. 110-11) mukaan Päivärinta kuvasi edeltävässä tyttärensä appivanhempia. Feije ja Priita Maija Heikkilän vanhin poika Esa (s. 1850) oli jäänyt leskeksi. Tämä alkoi katsella Päivärinnan tytärtä Erikaa, mutta Feije laittoi vastaan, tyttö kun oli varaton. Feije Heikkilä ja Päivärinta olivat kerran asiasta jo tappelun partaalla, edellisellä asenaan hiilihanko ja jälkimmäisellä kirkonavain. Pari kuitenkin vihittiin kolmantena kuulutuspäivänä 27.2.1875.
Vähäkankaan sukuseuran taulun mukaan Esa oli syntynyt 19.12.1850 Ylivieskassa. Hiskissä hänen vanhempiensa nimet ovat muodossa "bds. Fredric Mattss. Heickilä" sekä "Britha Maria Andersdr."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti