keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Epäuskottavaa eilistä

Amazonin lukija-arviot Tim Mooren kirjasta I believe in yesterday. A 2000-year tour through the filth and fury of living history eivät olleet kovin positiivisia, mutta ostin sen silti. En muistanut, että olin jättänyt ainakin kaksi aikaisempaa Mooren kirjaa kesken ja mahdollisesti tämä oli ihkaensimmäinen jonka luin alusta loppuun. Kirja jätti epäselväksi miksi Moore lähti kiertämään 7 historianelävöittämiskokemusta. Hän ei tuntunut olevan niistä innostunut, ei kiinnostunut historiasta eikä saavan kokemuksista paljoa irti. Enkä minä kirjasta.

Mielenkiintoisimmat jaksot olivat sodattomat ajat. Vuotta 1578 elettiin Kentwell Hallissa, jossa järjestetään vuosittain kaupallinen paluu menneeseen. Osa ihmisistä tulee eläytymään ja osa päivälipulla katsomaan päältä.

Lähimpänä suomalaista elämää oltiin vuonna 1775, jota ei edustanut silkkissä koketeeraava yläluokka vaan Kentuckyn metsässä härkävankkurin ajoa testannut mies. Jokseenkin vastaavalla kulkuvälineellähän siirrettiin Suomessa tavaraa siitä lähtien kuin teitä oli ja pitkälle 1800-luvulle. Kirjan kuvauksen mukaan vaarallista puuhaa.

Vankkureita ajanut Gerry Barker on Vietnamin sodan veteraani, jolle fyysiset olot ja teot eivät tuota vaikeuksia. Mooren tekstin mukaan Barker on testannut onnistuuko pystymetsästä 1700-luvun välineillä kaksikerroksisen hirsitalon rakennus kolmessa kuukaudessa (onnistuu) ja kauanko perheeltä menisi pellon raivaamiseen, pellavasadon kasvatukseen ja käsittelyyn paidaksi (vuosi ja 120 tuntia työtä per henkilö). Tällaisesta lukisi mielellään lisää...

Verkkosivujen mukaan Barkerin artikkeleita on ilmestynyt Muzzleloader-lehdessä, jota tuskin löytyy Suomen kirjastoista.

Ei kommentteja: