tiistai 11. toukokuuta 2010

Tyttöjen koulutuksesta, uudestaan

Selaus-luin Hellevi Arjavan kirjaa Merkillinen isoisä ja muita kertomuksia Wegeliuksista ja Swaneista. Vaikutti ihan hyvätasoiselta perhehistorialta. Mutta pysähdyin sivulle 67:
"Tuon ajan [1800-luvun alku] kirkonkirjoja tutkiessa näkee, että säätyläisperheeseen kuuluu usein paljon muitakin jäseniä kuin vanhemmat ja lapset." " ... ja vielä lapsia, joita on lähetetty saamaan opetusta perheen omien lasten kanssa. On vaikeaa tietää, miksi Lovissa von Essen oleskeli Wegeliuksella, sillä hän ei ollut orpo ja upseerin tyttärenä tuskin kovin köyhäkään, ja koska hän oli tyttö, opetustakaan ei voi arvella syyksi."
Mutta, mutta, mutta. Kun tyttöjä on nimenomaan koulutettu ja kasvatettu (jollei sitten opetettu) vuosisatojen ajan vieraissa kodeissa. Marjo Kaartinen kirjoittaa artikkelissaan Äidit ja tyttäret uuden ajan alussa (Kirjassa Tanssiva mies, pakinoiva nainen. Sukupuolten historiaa. Toim. Anu Lahtinen. s. 168-183):
"Luultavasti vanhemman tutkimuksen tulosten pessimistisyyden selittääkin se, että koska naisten koulutus oli usein käytännönläheistä ja varsin ei-akateemista, sitä ei ole edes pidetty koulutuksena vaan kasvatuksena. Kuitenkin esimerkiksi taloudenpito ja suullinenkin kielitaito vaativat opettamista."
Kaartinen mainitsee myös lasten lähettämisen vieraisiin perheisiin kasvatettaviksi, todeten "Näyttääkin siltä, että tärkeä osa naisten elämästä kului siihen, että he paitsi järjestelivät lapsilleen kasvatuspaikkoja, myös kasvattivat muiden lapsia."

En väitä tietäväni 1800-luvun tavoista mitään, mutta 1600-luvun tyttäret ainakin tuntuivat lähtevän kotoa piikomaan (eli käytännön taitoja oppimaan) melko usein. Esimerkiksi kauppiaan tytär Catharina Haaks (s. 1642 k. 1680), jonka elämästä ennen avioliittoa todetaan ruumissaarnan personaliassa:
Sijtte laitti Her Räntmestari hänen Stockholmijn / enämmän hywiä tapoja oppimaan / ja siellä Palweluxeen joutui siehän Aican / sen Suuri sucuisen Frökenän F . MARGETA Wrangelin tygö / josa hän oli vscollinen ja nöyrä / tehden mitä hänen tuli / ja oli sinä Palweluxes ainoastans 2. Ajastaika / erinomaisest sensyyn tähden / että Jumala hänen edescatzoi siehen P . Awioskäskyn Anno 1666. 19 päiwänä Heinä Cuusa;
Ja kas, kun pääsen Arjavan kirjan sivulle 81, saan lukea: "Jannen sisaret, 14-vuotias Maria ja 12-vuotias Laura olivat lähdössä Vaasaan, missä heidän oli tarkoitus asessorinleski Thuringin hienosti sivistyneessä kodissa oppia kaikkea, mitä pappilan nuorilta mamselleilta vaadittiin." Sivulta 184 puolestaan alkaa jakso "Miten tytöt saavat oppia" sanoilla "Tyttöjen oleskelu sukulaisperheissä" eli vaikuttaa siltä, että sivun 67 lause oli ajatusvirhe?

(Kirjaa voi suositella ainakin Pohjanmaan pappiloista ja uskonnollisesta elämästä kiinnostuneille.)

Lisää tietoa tyttöjen(kin) koulutuksesta tulee varmasti olemaan viime viikolla julkistetussa kirjassa Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskijalta 1860-luvulle, josta Anu Lahtinen kirjoitti jo blogissaan.

Ei kommentteja: