perjantai 4. kesäkuuta 2010

Kyllä ennenkin tutkittiin

SukuForumilla on keskustelu Hiskin kehityksestä ja siitä tiedottamisesta taas kerran käännetty siihen, ettei Hiski ole sukututkimuksen teon edellytys. Itsestäänselvyyksiä kun on niin hauska toistaa.

Kyllä. Ennen Hiskiäkin oli mahdollista käydä läpi satojen seurakuntien kastetut tietyltä vuosiväliltä. Siihen meni vaan vähän enemmän aikaa. Varsinkin jos ei päässyt paikkaan, jossa oli käytettävissä historiakirjojen puhtaaksikirjoitusten "mustat kirjat" tai näiden jäljenteet.

Mutta ennen mustia kirjojakin tehtiin sukututkimusta, vietämmehän harrastuksellisen sukututkimuksen 350-juhlavuotta. Ja siihen hyvään aikaan ei ollut myöskään mikrofilmejä, joiden veivaamisen vaivasta eräät meistä (minä ainakin) on kehdannut valittaa. Sai selailla alkuperäisiä kirkonkirkoja. Mahdollisesti jopa alkuperäisten kirkonseinien sisällä. Pitkin maata joka tapauksessa.

Ja kun nyt käsitellään jo 1800-lukua niin voimme saman tien hypähtää aikaan ennen rautatietä. Eli käyttää kulkemiseen vain omia tai eläimen jalkoja. Ilo oli tehdä sukututkimusta tuolloin. Olikohan tuo tuhru rippikirjassa Eura vai Cumo? Käppäillään katsomaan. Ei tärpännyt, mitäs muita nelikirjaimisia paikkakuntia Suomessa on? Vaasa ainakin, lähtisinkö sinne? Täytynee odottaa että jäät sulaa, merta pitkin pääsee helpommin.

Kaiken sai tehdä itse, ei ollut valmiita painettuja sukututkimuksia johtamaan harhaan virheineen. Ilman mallia omiin papereihinsa sai kynttilän valossa sulkakynällä kirjoittaa tietoja miten parhaaksi näki. Kyllä oli ihanaa.

Eli haikailkoon "vanhoja hyviä aikoja" kuka tahtoo. Minä kiitän (jälleen kerran) niin mikrokuvaajia, digitoijia kuin puhtaaksikirjoittajiakin, joiden ansiosta tutkiminen on (pääasiassa) hauskaa eikä tarvitse tuhlata aikaa turhaan työhön (kovin usein).

3 kommenttia:

Villiviini kirjoitti...

Joo-o, totta puhut. Ainakin tällaiselle itseoppineelle harras-taja (-telija?)sukututkijalle Hiski on ollut suuri siunaus. Kummallista, että tällaista itsestään selvää asiaa edes kyseenalaistetaan. Vai onko niin, että me harrastajat olemme piikki lihassa jollekulle porukalle? Täytyykin mennä katsomaan, mitä asiasta paasataan.

Juha kirjoitti...

HisKi on tosiaan siunaus.

Mutta siitähän ei Suku Forumin keskustelussa pohjimmiltaan ollut kyse.

Tuskin muuten kukaan on kenellekään "piikki lihassa". Minä en ainakaan ole huomannut. Ei kait se voi olla paha asia, että joku sukututkimuksen todella vakavissaan ottava kirjoittelee omia mielipiteitään. Yhtä paljon hänellä on siihen oikeus kuin "Hiskitutkijalla" oikeus olla närkästynyt asiasta :)

Samassa veneessä tässä ollaan, joten yhdessä tässä pitäisi eteenpäin katsoa. Ja muistaa, että ne HisKi-tallenteet eivät ilmesty sinne nettiin pelkästään copy/paste -toiminnolla. Turha syyllistää ahkeraa vapaaehtoistoimijaa.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Minun tekstini siis viittasi SF-keskustelun vaiheeseen, jossa todettiin, että sukututkimusta voi tehdä ilman HisKiä. Mikä on yhtä selvää kuin se, että sukututkimusta ei voi tehdä pelkästään Hiskillä.
Kuten loppukappaleessani totean arvostan kaikkea työtä - palkallista ja palkatonta - jonka tuotokset tulevat näkyviini. (Erityisesti valmiita tutkimuksia, joissa on rippikirjan sivunumeroita myöden lähdeviitteet näkyvissä. Viimeksi tällä viikolla kävin KA:ssa sellaista selaamassa.)