tiistai 7. syyskuuta 2010

Kenelle puuro sopii?

Eilinen puuroaamiaiseni (pikapussista) ei ollut onnistunut ja raportoin siitä FB-statuksessani. Kaveri katsoi asialliseksi tuoda esiin kansanviisauden "Ei puuro ruokaa ole eikä piika ihminen..." (jäi epäselväksi oliko tarkoituksena myös muistuttaa naimattomuudestani).

Lähdin hakemaan eväitä vastaiskuun Google Booksista, josta sanalla puuro löytyi kokoelmaani uusi suomalaisten sananlaskujen kirja. Sen puurototeamuksista päätellen kaali oli vähemmän arvostettua kuin puuro. Elleivät koirat naisia arvokkaampia?
Huttu, puuro miehen ruoka,
voi, velli vasikan juoma,
kapakaali koiran ruoka.

Hyvä on puuro tähtehenä,
kelpaa kaali huomenaki.

Kaali kartanon pitäpi,
vellinki veron vetäpi,
puuro puita louhittapi.

Kaali kolkka koiran ruoka,
vellinki vasikan juoma,
puuro huttu naisten ruoka,
liha rokka miehen ruoka.

Kaali minun kaimani,
velli minun veljeni,
puuro paras ystäväni.

Kakku kaunista, puuro puhdasta.

Kunnia hyvä tapa, puuro hyvä ruoka.

Liha, leipä miehen ruoka,
puuro, piimä piian ruoka,
vellinki vasikan juoma.

Mämmi saattapi mäelle,
puuro puita nylkemähän,
vellinki velalliseksi,
kaali kartanolliseksi.

Puuro ruoan puuttehessa,
tanokenkä köyhetessä,
verkavaatteet vanhetessa,
sametti saristuessa.

Vellinki veron vetäpi,
kaali kartanon pitäpi,
mämmi saattapi mäelle,
puuro puuta vuolemahan.

2 kommenttia:

Oscari kirjoitti...

Oikeastaan täällä Hämeessä sanonta kuullu: Puuro ei oo ruakaa, piika ei oo ihminen ja Foortti ei oo autoa.

Piukka tarkoittaa palelusväkeä, ei naimatonta. Mut tää sanonta on siis Lammilta tai ainakin se pistetään lammilaisten naulaan.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Piiat olivat naimatonta naispuolista palvelusväkeä, kyllä. Mutta vaikka minulla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (eikä vuoden pesti niikuin piioilla) niin palvelijahan minunkin työantajalleni pitäisi olla.

(Autoista en paljoa välitä, olivat mitä merkkiä vaan.)