keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Rautalanka ja sen vääntäminen

Kommentoin vähän aikaa sitten paikallishistoriallista tekstiä ja pyysin selvyyttä käsitteisiin. Toisaalta oli käytetty termejä ja määritteitä, jotka eivät merkitse tänä päivänä enää kenellekään mitään (Mattilan veräjältä alkava tie) ja toisaalta sellaisia, jotka itse pystyin ymmärtämään, mutta minua nuoremmat, esimerkiksi vielä syntymättömät, lukijat eivät (Shellin kulmalla).

Tekstin kirjoittanut oli sitä mieltä ettei hän voi kaikkea "rautalangasta vääntää". Ottaen huomioon käsikirjoituksen laajuuden oli ymmärrettävää, ettei joka yksityiskohtaa voinut avata. Mutta silti luen mieluiten tekstejä, joissa sanojen ja käsitteiden sisältö ei jää mietityttämään. Ellei sitten tarkoituksena ole miettiä käsitteiden sisältöä.

Kotitietokoneeni syövereistä löytyy kuitenkin runsaasti omia tekstejäni, joissa olen itse rikkonut tätä luettavuuden kriteeriä. Lähes poikkeuksetta kyse on siitä, että olen kopsannut sanasta sanaan jonkun toisen tekstiä tai jättänyt primäärilähteen analyysin puoleen väliin. Malttamatta pysähtyä ja kysyä "mitä tämä oikeasti tarkoittaa"? Mikä ratsutila on 1600-luvun alussa? Minkälainen on pönkkähame? Mitä merkitystä on kymmenysten määrällä? Jos kysymyksen saa mieleensä ja vastauksen osaksi tekstiä, on tuloksena hyvin todennäköisesti tekstiä, joka antaa lukijalle enemmän.

Kysymyksen voi laajentaa yksittäisestä sanasta myös esitettyihin asioihin. Ei jättää lausetta "Hirsien väleihin työnnettiin usein sammaleita." yksin, vaan jatkaa hetken miettinnällä. Mistä sammaleet mahdettiin kerätä, kuinka usein niitä uusittiin ja miltä tuntui nukkua vetoisen seinän vieressä pakkastalvella. Tällainen kysely kannattaa varsinkin, jos kirjoittaa talonpojista ja haluaa saada sivun täyteen.

Sitten kun tekstiä on kertynyt kokoon on aika kysyä "tarkoittaako tämä mitään (tässä yhteydessä)"? Oma ohjenuorani on opiskeluaikoina päähän tarttunut lause "information is a difference that makes a difference", jolle en edelleenkään ole keksinyt näppärää suomennosta. Se muistuttaa poistamaan turhaa tavaraa, mutta myös ajattelemaan asiaa lukijoiden näkökulmasta. Tarjoaako teksti heille tietoa vai vaan (jokseenkin) merkityksettömän merkkijonon? Niin kuin sen Mattilan veräjän.

Ei kommentteja: