1. Bibliografioiden parissa
Palautettuani Ångermanin olohuoneen nurkasta ruokapöydälle tuli mieleen, että voisi olla fiksua hakea hieman järjestelmällisemmin proggikseen lähdekirjallisuutta. En edes muista millä metodilla aikaisempi lähdelista syntyi, todennäköisesti kirjahyllyhortoilulla, sillä se on hauskinta. (Huom. eilinen kertomus luennolta.)
Mutta aina ei voi pitää hauskaa, joten istahdin erinäisiksi tunneiksi Kansalliskirjastoon miniläppärin kanssa. Historiallinen bibliografia kerrallaan hyllystä ja plaraamaan. Syntynyt lista ei ollut lyhyt.
Urakan loppuvaiheessa mieleen pulahti ajatus "eikös se ollut niin, että Arto-tietokanta kattoi tuoreimmat vuodet, eikös tietokantahaku olisi hauskempaa kuin tiiliskivien selailu?" Kysymyksen loppuosa jää ilmaan, sillä tekstihaku "1500-?" tuotti yli 2000 viitettä, joiden läpiluku ei ollut pelkästään hauskaa. Varmasti on joku fiksumpi haku, joka tuottaisi vielä enemmän oleellisia viitteitä, mutta toistaiseksi aikaansaatujen listojen yhdistäminen ja läpikäynti työllistänee vähäksi aikaa. Kirjallisuusvinkkejä kun kertyy myös jokaisen läpikäydyn tekstin lähdelistasta.
2. Takaisin Registratuuran ääreen
Keväällä 2010 olin käynyt läpi Olofin voutivuodet Kansallisarkiston registratuurakopiosta etsien ensisijaisesti hänelle lähetettyjä kirjeitä. Joko tuolloin tai seuraavalla kierroksella olin älynnyt noteerata myös kirjeet, joiden vastaanottajiksi oli merkitty "kaikki valtakunnan voudit" tai "kaikki rannikon voudit" tai "kaikki Suomen voudit". Sivunumerot olin merkinnyt muistiin, mutta en päivämääriä enkä aiheita, joten tilejä läpikäydessä löytyneitä kuninkaallisia kirjeitä oli mahdoton verrata listaan.
Joten takaisin selaamaan. Olisin voinut hypätä "oikeisiin kohtiin" sivunumeroiden mukaan, mutta onneksi ajattelin jotain tyyliin "katsotaas nyt vähän tätä kokonaiskuvaa". Kiinnitin huomiota lukuisiin kirjeisiin, joiden vastaanottajana oli Clas Åkesson (Tott). Vaikuttivat ensin kaikki sotaresurssointiin liittyviltä, mutta kun yksi koski rannikon maakauppaa alkoi vaikuttaa siltä, että Clasin roolista pitäisi tietää jotain enemmän.
Eli kipitin tutkijasalin takaseinälle tarkistamaan Kansallisbiografiaa. Ahaa, Clas oli tuolloin Etelä-Suomen käskynhaltija. Olisi ollut kiva tietää/muistaa tuo jo aloittaessa, sillä nyt puoliväliin päästyä silmiin osui CÅT:lle osoitettuja kirjeitä, joissa selvästi viitattiin voudeille osoitettuihin odotuksiin.
Eli palataan alkuun ja aloitetaan uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti