maanantai 6. kesäkuuta 2011

Kanavaa etsimään?

Viime bussiretkellä siis pysähdyimme Kokemäen Kravinojankankaalla. Jossain lähistöllä kaivoivat 1800-luvun alkuvuosina suomalaiset sotilaat Kravin kanavaa. Sikäli hauska juttu, että sain upotettua sanan Kokemäki Hohenthal-kirjaani, esi-isäni rykmentti oli yhden kesän työmaalla. Projektia esittelemään lainaan pari kappaletta Kaisa Saarenmaan tutkielmasta H. G. Porthan yksityisen yritteliäisyyden puolesta
Porthan päätyi lopulta itse ylimpänä valvojana johtamaan Kravin kanavan töitä Kokemäellä kesällä 1803. Kaksi linnoitustoimen upseeria johti yhdessä muiden upseerien kanssa kaivuutöitä. Porin rykmentistä tuli kaivuutöihin 700-800 miestä. Hanke tosin jäi kesken sodan sytyttyä v. 1808. Porthanilta hanke jäi kesken tämän menehdyttyä vuonna 1804. Porthan vilustui askaroidessaan kylmässä kirjastossaan.

Kravin kanavasta voinee mainita, että se oli siihen asti suurin Ruotsin valtakunnassa tehty kanavayritys ja mittavimpia yleisiä töitä Trollhättanin kanavan valmistuttua v. 1800. Kanavan pituus oli 11 kilometriä ja sen pohjan leveys n. 7 metriä. Kaivannoissa poistettiin maata n. 380 000 kuutiometriä. Varoja hankkeeseen kului n. 87 000 velkaseteliriksiä.
Painetussa kotiseutukirjallisuudessa on muistaakseni juttu, jossa sanotaan kanavan linjan näkyvän edelleen peltomaisemassa. Todennäköisesti kyseessä Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografian tarjoama Esko Pertolan artikkeli Teljan Tanhuvilla-sarjassa. Ennen kuin lähden se kädessä maastoon, katsotaan mitä verkko kertoo.

Blogissa Raid Squad on todettu syyskuussa 2006:
Kolmas kuva edustaa tämän harrastuksen varjopuolia; Huolellinen valmistelu, taustojen tutkiminen, historian kaivelu ja pitkä ajomatka eivät takaa tajunnan räjäyttävää kohdetta. Eivät todellakaan. ... Joki on kuitenkin aika paljon sanottu kyseisestä mutakrunnista. Kyseessä on Kravin kanava. Ei ollut 380 000 kuution maansiirtotyöt karttojen tutkimisen ja maastossa harhailun arvoista, ei.
Tarmo Hurskainen on ollut vuonna 2005 myös sitä mieltä, että "Kanava on nykyisinkin nähtävissä vetisenä uomana". Leena Rannikko raportissaan Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7/2006 kirjoittaa
Kravin kanava on historiallinen erikoisuus, joka laskee Sonnilanjokeen idän puolelta hieman Pori-Helsinki -tien pohjoispuolella. ... Kravin pituus on mittaustavasta riippuen 9-11 kilometriä ja se on ainakin alkuaan ollut pohjastaan seitsemän metriä leveä.
Rannikon koodaus "pk 1134 12, 11, 2112 02" ei minulle aukea, pitäisi olla kalastaja? Peruskartta? Pääkoordinaatit?

Google ei tartu Museoviraston rekisteriportaalin sisältöön, sitä pitää mennä erikseen hakemaan. Kravin kanavasta ei ole annettu koordinaattitietoja, mutta rauhoitettu se on.

Arkistolaitoksen Vakkaan kurkistus kertoo Tie- ja Vesirakennushallituksen kokoelmista löytyvän kartan "TVH EI 101:/- - 2 a-m. Kravin kanava." Ei mitään turhanpäiväisiä vuosilukuja, mutta jos oikeasti haluaisin lähteä hahmottamaan kanavalinjaa, pitäisi tuo kuvata ja mallata nykykartan päälle. Alkaa vaikuttaa rasittavalta. Ei ole karttaa vielä digitoitukaan.

4 kommenttia:

ArtoI kirjoitti...

Peruskarttojen lehtien numerot ovat kyseessä. Kansalaisen karttapaikan karttahaussa valitse kartan haku karttanumerolla ja Yleislehtijako. Kirjoita hakuun numero 1134 12 tai 113412. Toinen karttalehti on 113411 ja kolmas 211202.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos opastuksesta!

Anonyymi kirjoitti...

Jos olit Kraviojankankaan kaivauspaikalla, Kravin ympärille kasvaneet puut olivat parisataa metriä etelään. Maasto viettää hivenen alaspäin. Huittisten ja Kokemäen raja kulkee Kraviojaa pitkin. pojanen

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos lisätiedoista. Karttoja on löytynyt, mutta maastoretket joutuvat odottamaan muutaman viikon.