torstai 16. kesäkuuta 2011

Torstai Ruotsissa

Viime viikolla osallistuin Helsingin seudun kesäyliopiston 4-päiväiseen retkeen naapurimaahamme ja raportoin nyt näkemästäni tasan viikon viiveellä.

Torstaina aloitimme akklimatisoitumalla Ösmon kirkossa 40 km Tukholmasta etelään. Ensimmäisenä varsinaiseksi luokittelemani kohde oli kalliopiirroskenttä Himmelstalund Norrköpingin ulkopuolella. Infotaulussa oli kuviteltu paikalle tanssirituaaleja ja viereisellä nurmella juhlivat tuoreet ylioppilaat antoivat vastaavaa pakanallista tunnelmaa. Ennen sateen tuloa ehdin kiertää useimmat kivistä. Yhdessä yhtä kuva-aihetta, toisessa toista. Laivoja, sikoja ja karhunkäpälän jälkiä muun muassa. Kuvia katsellessa kaipailin tietoa pronssiajan rannikon sijainnista, se olisi selvinnyt verkkosovelluksesta.

Jatkoimme Vadstenaan, jossa paikallinen opas kuljetti meitä. Aloitimme luostarin kirkosta, joka oli sisältä muodoltaan erikoinen. Ja vaikuttava. Luostarin pihalla meille esiteltiin Birger jarlin kivinen kesämökki. Ihan kiva, Vättern-järven ranta lähellä.

Luostarimuseo oli jo suljettu, joten opas ohjasi meidät hospitaalimuseoon ihmettelemään entisaikojen mielisairaiden hoitoyrityksiä. Museon vieressä oli alkuperäinen hospitaali, pieni tiilirakennus 1500-luvun alkupuolelta. Hauskinta tietenkin vessa.

Sumuun peittyneen järven rantaa siirryimme Vadstenan linnaan. Osaltaan Juhana III:n kädenjälkeä ja Olof Ångermanin elämän aikaan kasattu, joten suuresti minua kiinnosti. Aloin vaan olla jo niin väsynyt, että painoin kamerassa sulkimen sijaan virtapainiketta ja ihmettelin useamman kerran sammuvaa kameraa ennenkuin tajusin missä mätti.

Vadstenasta lähdettyämme pysähdyimme Alvastran luostarin raunioilla. I-ha-na paikka, lavastajakaan ei olisi pystynyt parempaan toimeksiannolla "keskiaikaisen luostarin rauniot".

Ilta alkoi jo pimentyä kun pääsimme viimeiseen kohteeseen eli ihailemaan Rökin riimukiveä. Pelkkää tekstiä, minusta hieman tylsä. (Muiden mielestä niin hieno, että kelpaa mainostamaan toisella puolella Ruotsia rakennettavaa asuinaluetta.)

5 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Hei!
Kysyn jälleen neuvoa viisaammalta. Tiedän Ehrströmien asuneen noin vuodet 1903-1906 Helsingin Oulunkylässä. Sitä ennen olivat molemmat opiskelemassa Pariisissa ja sen jälkeen päätyivät ulkomaanmatkan kautta Kirkkonummelle. Poliisin osoiterekisterissä merkinnät alkavat vasta Kyrkslätt ja sen jälkeinen elämä. Mistä arkistosta voin selvittää noiden 1903-1906 vuosien tarkan osoitteen?

terveisin Heli S
http://olga.blogit.fi

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Ollaan aika kaukana postauksen aiheesta, mutta vastaan kuitenkin tänne.

Todelliset asuinpaikat voivat toisinaan olla eri asia kuin virallinen.

Jälkimmäisen selvittämiseksi tulee ensimmäiseksi mieleen henkikirjat. Vuodelta 1905 käytettävissä Kansallisarkistossa ja muilta vuosilta en osaa sanoa varmasti. Helsingin kaupungin osalta alkuperäiset kirjat ovat Kansallisarkistossa käyttökiellossa, mutta Kaupunginarkistossa vastaavaa materiaalia (en muista ulkoa oikeaa termiä, mutta henkilökunta osannee auttaa termistä henkiraha eteenpäin) saa käyttää. Oulunkylä taisi tuohon aikaan kuitenkin olla kaupungin ulkopuolista aluetta.

Missä tapauksessa myös rippikirjat voivat kertoa tarvittavan. (Kaupungin rippikirjoissa osoitteen kirjaus häviää käsittääkseni jossain vaiheessa.) Mutta ne ovat (kai) Helsingin keskusrekisteripuljussa, joka laittoi keväällä lukot oviinsa. Maksun päältä tekevät kyllä selvityksiä.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Tarkennusta vielä lausahdukseeni "Helsingin kaupungin osalta alkuperäiset kirjat ovat Kansallisarkistossa käyttökiellossa" - tämä koskee tiettyjä vuosia vuosisadan vaihteen ympärillä, joita olisin itse pariinkin tarkoitukseen tarvinnut. Myöhempiä 1900-luvun kirjoja Helsingistä saa KA:ssa kyllä käyttää.

Marja kirjoitti...

Heippa Kaisa. Nyt ihan postausaiheesi vierestä, mutta iso kiitos sinulle löytyy uusimmassa blogipostauksessani. Kiitos, kiitos, KIITOS!

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos Marja vaan itsellesi. Blogistasi näin ekaa kertaa miltä RadioLabin juontajat näyttävät. Kuunneltuani heitä hyvinkin sata tuntia. (Monia jaksoja useamman kerran nääs.)