tiistai 26. heinäkuuta 2011

Kivisiä koteja

Sunnuntaina esittelemässäni linnakirjassa oli mukana 1600-luvulla rakennettu Louhisaari, mutta ei muistaakseni 1500-luvun kivitaloja. Kaivatessaan listaa Suomen 1500-luvun kivisistä yksityiskodeista ei ehkä ensimmäiseksi tulisi mieleen hakea käsiinsä Jan Samuelsonin väitöskirjaa Aristokrat eller förädlad bonde? Den svenska frälsets ekonomi, politik och sociala förbindelser under tiden 1523-1611. (Bibliotheca historica lundensis 77. 1993), mutta se on ainoa paikka jossa moisen listan muistan nähneeni. Kopioituna:
Brinkhall, Kaarina (Brinkkala-suku)
Gennäs, Pohja (Boije)
Grabbacka, Karjaa (Grabbe)
Haapaniemi, Kisko (Horn)
Juva, Tarvasjoki (epävarma tieto, Brinkkala-suku)
Järppilä, Taivassalo (Grön/Tott)
Kankas, Masku (Horn)
Kapellstrand, Parainen (epävarma tieto)
Karuna, Sauvo (Karuna-suku, Boose, Nieroth)
Lehtis, Mynämäki (Fleming)
Lemsjöholm, Askainen (Fleming)
Melkkilä, Raisio p.o. Perniö (Spore, Slang)
Nynäs, Nousiainen (Tott, Bielke)
Kuitia, Parainen (Fleming)
Saaris, Mietoinen (epävarma tieto)
Sjundby, Siuntio (Hästesko, Tott)
Sjölax, Kemiö
Sundholm, Uusikirkko (Fleming, Bielke)
Suitia, Siuntio (Fleming)
Tjusterby, Perniö
Vuorentaka, Halikko (Horn)
Vesunta, Hattula (Tawast)
Åminne eli Joensuu, Halikko (Horn)
Yllättävän paljon, minusta. Lähteenä Samuelson on käyttänyt pääasiassa Nikander-Jutikkalan kartanoteossarjaa ja hän on hakenut aatelisten asuntoja, joten joukosta puuttuvat Turun kiviset kaupunkitalot. Jos joku tuntee paremman katsauksen aiheeseen, kommenttilaatikko käytettävissä.

Alla Kuitia Kyläkirjaston kuvalehden numeron 30.11.1888 kannesta ja Kankainen saman lehden numerosta 31.05.1889.

4 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Pitikö kivikotien olla ehjiä? Esim. Grabbackastahan on jäljellä vain rauniot.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Samuelsson metsästi taloja, jotka olivat 1500-luvulla pystyssä. Useimmathan näistä ovat nykyään joko raunioita tai ovat tallessa vain myöhemmin takennettujen talojen kellareina.

Kari Mäentaka kirjoitti...

Melkkilä on mun mielestäni Perniössä.
Cardbergin Kivestä ja puusta on hyvä kirja rakennuksista.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos vinkistä. En tarkistanut tietoja ja toivottavasti edes käänsin suunnilleen ruotsista oikein. Museoviraston rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa Melkkilä on Perniössä, joten kahden lähteen perusteella teen korjauksen ylle.