lauantai 27. elokuuta 2011

Keitolla vahvistettuna virtuaaliretkelle Savoon

Petter Wilhelm Aurénin kirja Risto Rytkönen on alaotsikkonsa mukaan Kertomuksia Pohjois-Savosta vanhoilta ajoilta. I. Siinä tarinoidaan seuraavasti:

Sitte kun keitto oli tarkoin maistettu ja kypseksi tunnettu, ammennettiin se kapustalla lihoinensa lieminensä isoon pöydälle asetettuun pahkakuppiin, jonka ympärille kestivieraat ynnä talonväki Lassi, Jussi ja Risto istuivat. Itsekukin leikkasi omalla puukollansa kupista lihapalasen ja nosti viisihaaraisella kahvelilla eteensä pöydälle, jossa se pienenneltiin suunmukaisiin palaisiin.

Risto tosin oli huomauttanut isäänsä että kestissä Uudellamaalla ja kaupungeissa käytettiin "taltrikkia" ja "kahvelia", joita voisi tehdä, taltrikkiä vahvasta tuohesta, ja kahvelia katajasta eli kuivan kuusen oksista. Vaan Lassi vastasi: "sellaisia joutavia herrastelemisia ei tarvitse, pyytömiehet ovat ennenkin pitäneet kestinsä samalla lailla ja siihen on jokainen tyytyväinen kun vaan keitto on makia ja kun siihen saapi viinaryypyn alle. Minulla on vielä senverran viinaa, että saatan tarjota vieraille ja setällesi; sinä et saa ottaa ryyppyä, viina ei piisaa. Tässä tuonnoin ostin savotan Eerikalta putelin viinaa, siitä meni kaksi jänestä vaikka on hän noita — se Eerikka saattaa niin paljon ottaa viinasta".

Savostakin raportoitiin uutisia Ruotsin sanomalehtiin. Vasemmalla leike sanomalehdestä Inrikes tidningar 24.8.1761. Muuta kertynyttä:

Keväällä auenneessa Saranat-sivustossa on esillä Varkaus, Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Pieksämäki sekä Keski-Savon perinne- ja kulttuurimaisemat.

Mikkeli-seuran sivulla Mikkelin alueen ja rakennusten historiaa.

Savo-Karjalaisten oppiwaisten toimittamia Lukemisia Suomen kansan hyödyksi 3. (1847) sisältää kertomuksen "Muuan pyhä-ilta ukko Hannon talossa", jolla mainostettiin kinkeri-kouluja.

Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen Savo ja Savonlinna on tuoreehko lisäys Project Gutenbergiin.

Koitar. Savo-karjalaisen osakunnan albumi I (1870) kertoo Savolaisten sijasta Suomen asutus-historiassa ja sisältää kuvaelmia kansan elämästä Salmin kihlakunnassa.

Viipurin kirjallisuusseuran toimittamassa Kirjallisessa aarreaitassa on "Muutamia sanoja Juvan pitäjästä" vuodelta 1869.

Pohjois-Savon muistin verkkonäyttelyissä mm. Vanhoja kuvia Riistavedeltä ja Hääkutsuja 1840-luvulta nykypäiviin.

Wikiaineistossa Savon savupirteistä

Kartta vuodelta 1700: Savolax lähn : Sysmä, Hardola, Hirvensalmi, St Michels, Jockas, Sulkava, Menduharju, Christina, Pumala socknar och capeller

Alla ylioppilaskunnan kansatieteellisten kokoelmien savolaisia. (Helsingin Wiikko-Sanomia 29.12.1882)

Ei kommentteja: