perjantai 3. helmikuuta 2012

Kielitieteen antia keskiajalta

Tampereen yliopiston kielitieteellisen väitöksen tiedote päättyi
Agricolan henkilöviitteisen kulttuurisanaston omaperäiset tekijännimet (esim. elonleikkaaja, keritsijä, kylväjä, lampuri, sikuri ?sikopaimen?) liittyvät tyypillisesti talonpoikaiseen kulttuuriin ja aikaan ennen ammatillista erikoistumista. Osa sanastosta viittaa tarkoitteiden perusteella aikaisempaankin aikaan (esim. tietäjä). Ihmiseen viittaavien ilmausten kentällä nuoret germaaniselta taholta suoraan lainatut tekijännimet (esim. mestari, parkkari, porvari, skippari, snikkari) liittyvät puolestaan vahvasti kaupungistumiseen, hansakaupan aikaan, keskiajan ja uuden ajan taitteen kaupunkikulttuuriin, ja ammatilliseen erikoistumiseen. Tulos on paitsi kielitieteellisesti myös kulttuurihistoriallisesti kiinnostava.
Kuullostaa mielenkiintoiselta. Onnituisikohan saamaan Kirsi-Maria Nummilan väitöskirjasta Tietäjä, lampuri ja nikkari. Tekijännimet Mikael Agricolan teksteissä yhtään enemmän tietoa irti? Kun jo johdannossa on lauseita kuten
Kaikkiaan 1500-luvun kirjasuomessa tavattavat tekijännimet ovat monitahoinen tutkimuskohde, jossa yhdistyvät paitsi morfologia, syntaksi ja semantiikka myös synkroninen ja diakroninen tutkimusote.
Ymmärrettävää tekstiä on 1500-luvun yhteiskuntaa esittelevillä sivuilla 35-39, jotka summeeraavat kirjallisuustietoja. Lienee parasta hypätä lopun yhteenvetoon ja todeta, että tiedotteessa oli minulle oleellinen asia tiivistetty hienosti. Mutta ripaus kertausta
ammatinnimityksiä, jotka on lainattu suomen kieleen keskiajan viimeisinä vuosisatoina kulttuurisen ja taloudellisen kehityksen myötä ja sen vaatimuksesta ... keskialasaksalaista sanastoa edustavat ilmaukset kräämäri, porghari, ryöväri, skippari ja snikkari. ... basuunari, duomari ja kolari ... eivät ole alkuperältään saksalaista lainaa, vaan niitä voidaan pitää ruotsin omaperäisen sananmuodostuksen tuloksina ... leikari, lääkäri ja parkkari. Ne on lainattu meille ruotsista ... kuuluvat sekundaariin sektoriin, joka huolehtii tavaroiden ja materiaalisten hyödykkeiden valmistamisesta ... ja tertiääriin sektoriin, joka vastaa ei-materiaalisista palveluista ... Kysymys on tarkalleen ottaen siitä sanastosta, joka liittyy kaupungistumiseen, kaupunkien käsityöläisiin ja yleensä ammatilliseen erikoistumiseen. Sanasto liittyy vahvasti keskiajan poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen kuvatessaan sen toimijoita. Tähän todellisuuteen on erityisesti vaikuttanut paitsi ruotsalainen myös saksalainen kulttuuri.
Asia-asiaa pohjoisesta keskiajastamme voi lukea Charlotte Vainion gradusta Den medeltida svenska hustrun och lagen : En studie i förmyndarskap, begränsningar och möjligheter 1350-1442 tai Sanna Suomalaisen gradusta Mobiliteetti osana birgittalaisluostarin elämää. Liikkumiskuvaukset Diarium Vadstenensessa 1384-1545 tai Antti Hannusen gradusta Miekkalähetys ja pakanoiden oikeudet. Kirkon ideologiset muutokset ja niiden vaikutukset aikalaisten asenteissa pakanoihin Pohjolan ristiretkikronikoiden perusteella 1220-1320. Tai verkkolehdestä Mirator 12 (2011).

Alla ranskalaista perheonnea vuoden 1500 paikkeilta ja saksalaista pelikorttikultuuria vuodelta 1472. Kuvat kaapattu Rose Esther Dorothea Sketchleyn kirjasta English Book-Illustration of To-day. Väritettyjä kuvia saksalaisista käsityöläisistä 1400-luvulta (?) tarjoilee BibliOdyssey blogissaan.

Ei kommentteja: