tiistai 31. heinäkuuta 2012

Isomummon koulutiellä

Viikon takaisena sunnuntaina heräsin Kokemäellä auringonpaisteeseen ja liikunnan tarpeeseen. Ensi ajatus oli perinteisesti suunnata Orjapaadelle, mutta sitten juolahti mieleeni testata mummoni äidin matka koulusta kotiin. Ei mitään karttojen tarkastuksia, kun vaan matkaan. (Älkää tehkö tämän mallin mukaan.)

Aloituspiste oli tuttu. Samalla Tulkkilan koulun pihalla vietin vuoteni ala-asteella. Vanhinta koulurakennusta ei enää ole, mutta punaisesta koulusta saadaan vähän 1800-luvun fiilistä. Takana pilkottava viljamakasiini auttaa asiaa myös.
Itse olen aina kulkenut tästä vanhalle sillalle kirkkomaan viertä, mutta ehkä Marialla oli toinen polku? Sillan sijaan hän joutui käyttämään kirkkoportaiksi kutsuttua puurakennelmaa. Mutta sinne mentiin (ainakin suoraviivaisinta reittiä) samasta kohtaa kuin nykyinen Siltakatu:
Jos olisin lukenut Tuomas Hopun Kokemäen historian jatko-osan tarpeeksi huolellisesti, muistaisin oliko "Stadiumin" kohdalla jo Marian kouluvuosina kunnantalo vai tuliko se siihen vasta myöhemmin. Sakasti 1500-luvulta ainakin oli paikallaan ja Maria ei toivottavasti sitä ohittaessaan ajatellut, että lepäisi kerran sen takana vanhempiensa, sisarensa, miehensä, pieninä kuolleiden lastensa sekä aikuiseksi eläneiden lastensa kanssa.
Sisällissodassamme palanut komea pappila jäi Marian vasemmalle kädelle ja siinä missä minä näin jatkosodan jälkeen rakennettuja omakotitaloja, Maria näki pappilan pellot
Tämän suoran jälkeen alkoi tiessä arveluttava kohta, sillä muistelin vanhan linjauksen menneen lähempänä joen rantaa. Testailin yhtä umpikujaa ja kieppasin yhden omakotialueen läpi rantaa tavoitellen, mutta sitä saavuttamatta. Seuraavakin pätkä arvelutti, mutta kun Kakkulaisten vanhat talot olivat edessä, tiesin olevani vanhalla linjauksella.
Kakkulainenhan on päässyt valkokankaalle filmissä Postia pappi Jaakobille. Pappilaa esittänyt rakennus kirkkaassa vastavalossa näyttää tältä
Sitten käännös nykyiselle Kauvatsantielle ja taas on epäusko puserossa. Paitsi, että tien sivuun jää kyllä uskottavasti vielä yksi Kakkulaisen talo.
Viimeinen käännös ja loppusuora.
Ja tässä on Marian kodin eli Ala-Potilan tontin paikka. Jos olen karttoja lukenut oikein. Marian koulumatkaan tietä myöden kului meikäläisen kävelyvauhdilla nafti tunti.
Majapaikkaan päästyä tarkistin (vihdoin/taas) kartat. Nykyiset tiet (keltainen katkoviiva) stemmaavat Senaatin karttaan lukuunottamatta Kuoppalan kohtaa, jossa omakotialue torppaa rekonstruktion.

2 kommenttia:

Liisa K kirjoitti...

Voi voi, miten tuttu koulutie punaisesta koulutalosta sillan kautta yli Pappilan vainoon ja Rinnen ahdetta ylös ja sitten Rantalan kohdalta Kuoppalaan.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Tuli itselleni vasta eilen illalla mieleen, ettei isomummo (tietenkään) yksinään matkaa kävellyt, matkan varrelaa olevien kylienkin lapset kävivät Tulkkilassa koulua.