maanantai 27. elokuuta 2012

Johtopäätöksiin hyppäämistä

Olen jossain välissä laittanut Henrik Arnstadin blogin seurantaan ja ehtinyt sittemmin unohtaa kenestä oli kyse. Miehestä, jonka mielestä Suomi piilottelee vastuutaan holokaustista ja natsiyhteistyöstä.

Asia palasi mieleen Arnstadin tuoreimman blogipostauksen myötä. Sen otsikko on En minnessten på åländsk kyrkogård. Selkeässä valokuvassa on muistokivi Krigets offer 1941-1945, johon on kaiverettu kymmenen nimeä kuolinpaikkoineen. Ensimmäiset ovat merelliselle Ahvenanmaalle sopivia: Hangon rintama ja Itämeri. Kaksi on kuollut Äänislinnassa, jonka rintamalle on myös voinut Ahvenanmaalta päätyä. Mutta Bremen 7.7.1942, Pölitz 8.2.1945 ja 1.3.1945 sekä Okinawa 11.5.1945? Arnstadilla ei ole näiden kanssa ongelmia:
Vissa ålänningar restes mycket långt för att bli “offer”.
Ilmeisesti Arnstad ei ole tutustunut Kansallisarkiston artikkelikirjaan Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin, vaikka siinä on tekstit englanniksikin. Siitä nimittäin selviää, että
Internoiduista merimiehistä kuoli Pölitzin leirillä 21, joista 12 sai surmansa liittoutuneiden 8.2.1945 suorittamassa ilmapommituksissa, sillä pommisuojaa ei vangeille ollut varattu.
Eli Pölitzissä kuolleiden osalta lainausmerkit sanan uhri ympärillä ovat melko turhia. Mitä tulee Okinawaan, veikkaan, että kyseinen mies oli todennäköisemmin Amerikan joukoissa kuin akselivaltioiden Japanin.

Ei kommentteja: