Hää-tavoista Hirvensalmessa (joulupäivän ilta)

Läksiäiset ja häät pidetään paraastaan Joulun pyhinä ja alotetaan läksiäiset Jouluiltana, jolloin sukulaiset kokontuvat morsiamen taloon. Sulhaiset, kuin tulevat morsian taloon, joka tapahtuu noin puolen yön aikana ensimäisen ja toisen Joulupäivän välillä, ajavat pihaan, niin läksiäisväki, jotka ovat jokainen valveilla, ampuvat pyssyllä muutamia paukauksia ja toiset juoksevat kilvalla sulhaisen ja puhemiehen hevoisia riisumaan, ja josta jotkut puhemiehet pitävät tapana maksaa muutamia kopeekoita riisumapalkkaa, jonka toiveella niitä niin kilvalla riisumaan jouduttaivat. Sitte menevät puhemies, sulhainen ja orimies perättäin tupaan. Hyvää huomenta sanottuansa laulavat jonkun asiaan soveljaan virren värsyn, [...]

Sitte kysyvät isännältä siaansa, jonka isäntä myös lupaa ja sanoo: "Kyllähan juohtajainen siaansa tietää," jonka jälkeen tulijat astuvat täysissä tamineissansa, turkit päällä pöydän taakse, johon jo ennen on ruoka valmistettu. Siinä syövät he vaan kolmen kesken ja syötyänsä laulavat värsyn päälle. Sitte lähtevät kävelykselle ja isäntä ensin, sitte emäntä ja sitä tehden kaikki säädyn jälkeen menevät heitä tervehtimään, kysyen, mistä vieraat matkustavat ja mihin aikovat, johon tulijat vastaavat mistä milloinki tulevansa ja olevansa, pitkät matkat kulkeneensa, jonka vuoksi pyytävät yösiaa levätäksensä. Isäntä lupaa yö-sian, sanoen olevan huoneessa lämmintä vieraankin varaksi. Sitte puhellaan yhtä ja toista leikillistä juttua ajan vietteeksi. — Jotkut ovat jo nykyisemmin ottaneet tavaksi, etteivät tultuansa niin kohdasteen mene ruuvalle, ennenkuin ovat edes riisuneet turkit pois päältänsä ja panneet ne, kuin myös hattunsa ja kintaansa, juuri heidän tarpeeksensa peräseinälle pöydän taakse varustettuihin nauloihin, jonka perästä vasta syövät. Isäntä ei myöskään nykyjään enää jokapaikassa heittäi niin tietämättömäksi ja tuntemattomaksi vieraistansa, kuin äsken sanoimme, vaan ainoasti kyselee, mikä heitä on niin liian kauvan viivyttänyt, että heillä on jo ikäväksi käynyt odottaminen, johon puhemies tavallisesti vetelee syyksi pitkää matkaa, huonoa keliä j. m. s., mikä milloinki soveljaammaksi näkyy.

A. M— n. Suometar 22.4.1853-29.4.1853, jatkuu huomenna.