maanantai 6. tammikuuta 2014

Tuoretta 1600-luvusta

Ilokseni Helsingin kaupunginkirjasto oli hankkinut kaksi viime vuonna Ruotsissa ilmestynyttä kirjaa, jotka olin jo ehtinyt luetteloida omalle toivelistalleni.

Artikkelikokoelma Usla, elända och arma. Samhällets utsatta under 700 år käsitteli otsikkonsa mukaan köyhyyden pitkää historiaa, mutta minua eniten kiinnostaneet artikkelit osuivat 1600-luvulle.  Samaa aikaa edusti myös Erik Peterssonin artikkeli Stormaktstidens lemlästade soldater - Livet efter kriget, joka jäi minulta lukematta, mutta vaikutti hyödylliseltä ajan sotilaista kiinnostuneille.

Malin Lennartsson (Råttfångaren, rövaren och rättvisan - Främlingen inför rätta i svenskt 1600-tal) analysoi muutamia oikeustapauksia Växjöstä ja veti johtopäätöksen, että paikallinen oikeus oli ankarampi vieraille ja armollisempi niille, joilla oli siteitä paikkakunnalla. Ei kovin yllättävää, mutta olisin silti kaivannut laajempaa lähdepohjaa väitteen tueksi.

Annika Sandén (I livets skuggdalar - Fattigdome och överlevnad i reformationstidens Sverige) esitteli otsikkonsa mukaisesti köyhäinhoitoa siirryttäessä katolisesta luterilaiseen ajatteluun. (Samoja teemoja on ilmeisesti Paavo Alajan väitöskirjassa, josta kuulin Ylen Tiedeykkösen pätkässä.)

Yllä olevassa kuvassa (Nordiska museet, Wikimedia) ei ole 1600-luvun köyhälistöä vaan pikemminkin sitä porukkaa, jonka Ranskasta tuotu kamaripalvelija olisi voinut Ruotsissa tavata. Mistä puhuen, toinen kirja oli Den franske kammartjänaren resa. Minnen från länderna i norr på 1660-talet. Ja minähän tykkään ulkomaisten matkakertomuksista.

Kamaripalvelijan henkilöllisyyttä ei tunneta. Hän tuli kesällä 1663 Pariisista Ruotsiin palvelijana ja viipyi pohjoisessa lähes vuoden. Hän kuvaa m.m. luterilaista jumalanpalvelusta ja hautajaisia katolilaisen silmin. Ranskalainen kiinnittää huomiota myös siihen, että naiset juovat lähes yhtä mielellään kuin miehet. Kutsujen vieraanvaraisuus jättää moittimisen varaa, jos vieraat eivät lähde kotiinsa täysin päissään.

Kirjasta ei löydy mainintoja Suomesta, mutta koska joku päivä toivottavasti saan aikaiseksi kirjoitaa esivanhemmistani, jotka vaikuttivat tuohon aikaan Tukholmassa, tekstistä on varmasti hyötyä.

Ei kommentteja: