tiistai 16. syyskuuta 2014

Vantaan näkymättömässä kulttuuriympäristössä (1/2)

Lauantaina olin A-luokan arkeologiaretkellä, jonka järjesti Vantaa-seura. Sää oli hieno ja oppaina kaksi (2) koulutettua arkeologia Riina ja Andreas Koivisto, jotka esittelivät omaa kotiseutuaan ja osittain omia tutkimuskohteitaan.

Olin huomannut retken Euroopan kulttuuriympäristöpäivien listasta. Vuoden teema oli "Näkymätön kulttuuriympäristö" ja tähän arkeologiset kohteet sopivat enemmän kuin hyvin. Sellaisen ohi voi suhahtaa Martinlaakson lähellä moottoritien rampissa huomaamattaan. Me emme, sillä oppaamme kertoi aidatun alueen olevan kalkkilouhos, josta on toimitettu kalkkia Viaporin tarpeisiin.



Ensimmäinen varsinainen kohde oli Hämeenkylän kartanon alkuperäinen tontti, jonka suuntaan otin Vihdintieltä yllä olevan kuvan. Runsaan kasvillisuuden vuoksi 1700-luvun lopulla hylätyn paikan asutuksen jäljet eivät hahmottuneet kovin helposti, mutta löytyi kivijalan kulma, jolla seisoen Koivisto huitoi parikymmentä metrisen rakennuksen paikalleen.

Minut valtasi tunteet, sillä olinhan "lähes tulkoon sukutilalla". En niinkään sen takia, että Hämeenkylän kartanon varhaisin isäntä oli esiserkkuni Bengt Juusteen (aat. Gyllenlood), vaan siksi, että tilan omisti 1700-luvun alussa lemppariesi-isäni Petter Sund. Hän ei tilaa viljellyt eikä asunut, mutta tontilta näkyvän komean peltoaukean tuloista osa kilahti siis häneen taskuunsa. Mukava ajatus kaltaiselleni materialistiselle ihmiselle.

(Kotona tarkistettuna Sund oli ostanut tilan vuonna 1703 Ax Lorentz Landecrantzilta. Petter Sund siirsi omistuksen Karl-pojalleen vuotta ennen kuolemaansa eli vuonna 1734. Tämä piti tilan hallussaan vuoteen 1743.)

Seuraavaksi nousimme bussista Myyrmäessä. Omana elinaikanani rakennettu ostoskeskus tuntuu erikoiselta arkeologiselta kohteelta, mutta pointtinahan oli nimenomaan näkymätön kulttuuriperintö. Sitä edusti nykyisen Myyrmäki-talon vieressä tehty kaivaus, joka oli paljastanut 23 punamultahautaa ja kuoppaliesiä, joita oli käytetty 5500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Kivikauteen ja arkeologiaan liittyvä kadunnimistö oli näkyvä jäänne, mutta kuinka monelle sen viesti aukeaa? Lisäksi näkyvää oli Myyrmäki-talon aulassa, Vantaan taidemuseon oven edessä, oleva punamultahaudan toisinto.

Ei kommentteja: