Velikullassa 11/1907 esitettiin
Helsinkiläisten hartaushetki eli kansa rankkasateessa tähystelemässä Cettin ilmapalloa. Sanomalehdistä löytyy vaivattomasti lisätietoa. Esimerkiksi
Uusimaa 29.5.1907 raportoi, että
Tanskalainen ilmassapurjehtija, kapteeni Francesco Cetti teki nimittäin ilmapurjehdusretken Hesperian puistossa "Scandinav"-nimisellä pallollaan. [...] Pallon alla riippuvassa korissa olivat kapteeni Cetti ja Pohjoismaisen biograafi- komppanian edustaja, hra Hallseth, joka retkillä otti eläviä valokuvia. Kolmatta matkustajaa, ylioppilas Lundqvistia, alkoi nähtävästi viime hetkellä jänistää, koska hän katsoi parhaaksi jäädä kovalle maalle. [...] Kello 7,50 illalla laskivat ilmapurjehtijat alas Sipoon saaristossa.
Vaikka Wikipedian mukaan
Suomessa oululainen apteekkari Johan Julin lennätti kuumailmapalloa vuonna 1784, kun kaupunki juhli Kustaa III:en
paluuta pitkältä Italian matkalta. Kuninkaan nimikirjoituksin ja
vaakunoin varustettu pallo nousi ilmaan Oulun torilta väkijoukon
seuratessa.
ja Montgolfierin keksinnöstä oli kertonut Åbo Tidningar 4.11.1799 ja Maamiehen Ystävä 25.01.1845, helsinkiläisille se oli "livenä" uutuus, sillä
Viimeksi tapahtui Helsingissä ilmaannousu 1800-luvun alkupuolella, jolloin ilmassapurjehtija Sachs Kampin kentältä nousi ilmaan Montgolfier-pallollaan. Pallo löydettiin samana iltana merestä, mutta miestä ei sen koommin oltu nähty. Sen jälkeen kiellettiin viranomaisten toimesta ilmapurjehdukset Helsingissä, joka kielto vasta aivan äskettäin on peruutettu.
Kolme vuotta myöhemmin ilmapurjehtijat itärajallamme eivät aiheuttaneet suurempaa hämminkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti