torstai 2. heinäkuuta 2015

Tokeennuinko?

Sivistystarkoituksessa tartuin vuonna 2012 hahmottelemaani Kokemäen keskiajan kronologiaan, mutta jumiuduin lukemisessa väitteeseen Kokemäenjoen toekalastuksen teknologian Skandinaviasta tulosta. Mistä tuollainen tiedetään?

Täysijärkinen olisi pakittanut kirjallisuuden lähdeviitteitä pitkin tiedon lähteeseen. Tai ainakin muistanut, että teknologian ja sanojen omaksumisen yhteys ei ole suoraviivainen ja yksisuuntainen. Mutta silti ajattelin saavani jotain irti tokeen ruotsinkielisestä nimestä. Ja häpeämättömästi (tuloksettoman googlauksen jälkeen) häiritsin kahden historiantutkijan rauhaa Twitterissä kysymällä sanan perään. Toinen vastasi vauhdilla "Fiskeri = fiskvärk = myös tokeesta, fiskgård erityyppinen, ei toe. Myös pata, -or = (fin. pato, pata) Ks. SAOB fiskv" ja joutui korjaamaan "Fiskeri siis kalastamo, ei toe, fiskvärk tokeesta." Syntyperäinen ruotsin puhuja kuittasi "What he said".

Suomessa erityinen sana ja ruotsissa pelkkä värkki? Siirryin Kotuksen sivuille hakemaan toetta ja sain Vanhan kirjasuomen korpuksesta esiin Kristoffer-kuninkaan maanlain käännöksiä. Kun ruotsiksi oli kuninkaankaaressa kirjoitettu
Huar som taken meth waldzwaerkom aff them j handom hauer, hus, jordh, scogh, watn eller watuwerka, ...
esiintyi käännöksissä toe
Ioka wäkiuallal otta sildä ionga kädhes on, huonen, maan, wedhen eli wesi tokeen, ...(Herra Martti)
Joca wäkiwallalla sildä jonga kädhesä on, hwonen, maan, mehdhän, wedhen eli wesitokeen otta ...(Abraham Kollanius)
joca wäkiuallalla åtta iotakin sildä ionga käsis on, huonehen maan, medzän, wedhen eli wesi tokehen ... (Ljungo Tuomaanpoika)
Rakennuskaaressa toe esiintyi myös. Ruotsiksi
Gör man werka j fiskeuatnom annars manz haui forgiort erfuode sino oc III marker meth. Laegger man maerda j annars manz werka eller saenker j annars watn, eller leggir naet,...
Ja käännöksissä
Teke mies tokeen toisen miehen cala wetten, olkan hukuttanut töänsä, ia maxakan 3. marka mös. Pane mies merta toisen miehen tokees, eli vpotta toisen wetehen eli laske werkoia, ... (Herra Martti)
Teke mies tokehen toisen miehen calawedhelle; Olcaan cadhottanut työnsä, sekä colmet marca. Paina mies merran toisen miehen tokesehen, eli upotta toisen miehen wetehen, sekä laske wercoja, ... (Abraham Kollanius)
Teke ioku tokehen toisen miehen Calawethen, olkan rickonut työnsä ia 3 marcacansa. Paina iokunn merdan toisen miehen tokehesen eli waiotta toisen miehen wethen eli laske werkon, (Ljungo Tuomaanpoika)
Värkkiä siis vaan. (Englannissa on kalanpyydykselle erikseen sana weir, joka verkossa esitetyn etymologian mukaan on johdettavissa proto-germaniseen konstruktioon, josta pohjoismaihin tullut sana ver. Eli vaikka 'werka' vaikuttaa yleissanalta ei sitä välttämättä ole. Ruotsin etymologinen sanakirja ei yhteydestä kuitenkaan mitään sano. Sanan alkuperäinen merkitys todennäköisesti aitaus. Ja yksi aitausta tarkoittava ruotsin murresana on tå...)

Asia vaivasi niin, että vaivauduin nimikkokirjastooni. Siellä selvisi, että kellarikerroksessa 3 on paljon enemmän ja mukavampia istumapaikkoja kuin kellarikerroksessa 4, jossa useimmiten hengailen. Niin ja 3. kerroksessa oli myös Suomen kielen etymologinen sanakirjan osa V (1975), josta tutustuin sivuun 1319. 

Ensin huomasin sen, että hyvin samanlaiset sanat virossa, liivissä ja lätissä tarkoittavat myös patoja ja/tai kalan pyydystysrakenteita. Sana lienee siis ollut suomen kielessäkin jo ennen Ruotsin valtaa. Mikä tarkoittaisi, että meillä oli myös jotain kalapatorakenteita? (Sittemmin löytyi Santeri Junttilan gradu Thomsenista Kalimaan. Vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielikontaktien tutkimushistoria vuoteen 1936, jossa mainitaan, että erän tutkijan mielestä toe kuuluu varmoihin balttialaisperäisiin sanoihin itämerensuomessa.)

Sitten luin tekstin uudelleen ja huomasin, että tokeella on lounaisen ja pohjoisen Suomen (eli toekalastuksen alueen) ulkopuolella myös merkitys "kalut, vehkeet, välineet"...

Kunhan kirjastot palaavat talviaikaan, tutustun aiempaan kalastushistoriakirjallisuuteen.

Ai niin, etymologisen sanakirjan mukaan tokeentumisella merkityksellä 'talttua, asettua' ei ole mitään tekemistä tokeen kanssa.

Kuva Velikulta 21/1909

Ei kommentteja: