sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kustaa IV Aadolf muurailee Turussa 24.7.1802

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.
Turussa 24.7.1802 päivätyssä raportissa, jonka Posttidningar 2.8.1802 julkaisi (leike alla), päästiin takaisin Turkuun, jossa kuningasparia 23.7. odotti 128 laukausta, Linnankadulle pykätty kunniaportti sekä englantilainen prinssi (kuninkaan veljenpoika) William, Gloucesterin herttua, joka oli sukua Ruotsin kuningattarelle (ÅT 24.7.1802). Oheinen kuvan (Wikimedia) hänestä maalasi William Beechey pari vuotta myöhemmin eli vastannee Suomessa nähtyä ulkomuotoa.

Kööpenhaminasta kirjoitettiin lehteen Journal de Francfort
15.6., että Williamille eivät olleet sotakoulusta tai Fredriksbergin linnasta tarjotut majoitukset kelvanneet, vaan hän oli mennyt hotelliin. Suomessa taisi yöpyä fregaatillaan, jolla oli tullut Viaporiin 16.7.1802. Journal de Francfort kutsuu alusta nimellä Latone, mutta kyseessä on todennäköisesti ollut vuonna 1781 valmistunut Latona.

Turussa William otti osaa 24.7.1802 järjestettyyn juhlalliseen Akatemiatalon peruskiven muuraukseen, johon kuningas oli lupautunut kierroksensa alussa. Uusi Aura 24.7.1902, nojautuen Åbo Tidningin (31.7.1802) aikalaiskuvaukseen, kertoi tapahtumista seuraavasti
K:lo 12 päivällä oli akatemian opettajakunnalla armo ottaa tuomiokirkon rappusilla vastaan Heidän Kunink. Majesteettinsa, jotka vaunuista maahan astuttuaan kulkivat seurueineen rakennuspaikalle, jonne prinssi William kahden seuralaisensa kanssa jo ennen oli saatettu. Sittenkuin Heidän Kunink. Majesteettinsa olivat ottaneet sijansa pavilijongissa, jokai oli rakennettu lähelle perustuksen laskemispaikkaa, jonka vastapäätä virastot ja porvaristo naisväkineen muodostivat laajan amfiteaatterin, esiintyi ijäkäs piispa, tohtori Gadolin akatemian sijaiskanslerina ja pyysi Hänen Majesteettiaan kaikkeinkorkeimman lupauksensa mukaan tekemään akatemialle ja Suomelle sen armon ja omin käsin laskemaan uuden rakennuksen peruskiven. Kun kuningas tähän suostui, kantoi piispa Kunink. Majesteetin eteen hopealippaan, jonka kannessa teksti 
Sittenkuin kuningas lippaaseen oli laskenut valtakunnassa käyvät rahalajit sekä sen mitalin, jonka akatemia tämän juhlan johdosta oli teettänyt, kannettiin lipas sitä varten hakattuun tilaan peruskivessä ja peitettiin toisella kivellä, jonka jälkeen piispa yliopiston rehtorin, prof. Hellsteniuksen avulla antoi kuninkaalle muurauskauhan ja vasaran. Kuningas astui paviljongista alas ja muurasi kiven, jonka päällä juhlasalin kateederi tulee olemaan. 
Kuningas ojensi sitten kauhan kuningattarelle, joka myöskin otti osaa perustuskiven laskemiseen ja teki päivän muiston yhtä kalliiksi kuin unohtumattomaksi. Prinssi William otti sitten kauhan ja teki tämän juhlan siitä harvinaisesta tapauksesta muistettavaksi että Englannin prinssi on olut muuraamassa Suomen yliopistorakennusta. - - - Arkkitehdit Gjörwell ja Bassi saivat lopuksi armon Heidän Majesteeteilleen näyttää perustetun rakennuksen piirustukset. 
Kaikki seikat osaltaan vaikuttivat siihen että tämä juhla sillä hetkelläkin oli kaunis ja hupainen, samoin kuin se kaikille ajoille tulee olemaan onnekas ja muistettava. Ilma oli aivain kuin tätä hetkeä varten kauniin mitä saattaa olla, vaikka taivas sitä ennen ja taas sen jälkeen oli pilvinen, myrskyinen ja sateinen. Viranomaiset, jotka ottivat vastaan kuningasta, naiset, jotka kaunistivat loosheja, lukematon määrä katsojia, jotka moitä kauniimmissa ryhmissä täyttivät paikan ja, kiiveten kivikasain päälle, muodostivat sievän ja hauskannäköisen pyramiidin, ynnä musiikki auttivat melkoisesti sitä vaikutusta, jonka tämä juhlatilaisuus teki kaikkien läsnäolevien mieliin. Harvinainen hiljaisuus ja äänettömyys vallitsi myöskin kansajoukossa, joka oli kokoontunut läheisten talojen katoillekin. 
Perustuskiven laskemisen tapahduttua menivät majesteetit ynnä niiden mukana prinssi William, seurue, viranomaoiset, porvaristo, naiset ja paljo muita sekä kaupungin että maan asukkaita akatemian vanhaan luentosaliin kuuntelemaan puhetta, jonka akatemian puolesta piti siveysopin ja historian professori Frans Mikael Franzén. 
Illalla oli pidot Bremerin talossa torin varrella ja niihin suvaitsivat saapua myöskin kuninkaalliset korkeudet ja prinssi William. Sitä ennen oli hovissa tapahtunut naisten esittely. 
Seuraavana päivänä klo 8 a.p. piti rukouksen Heidän Majesteettiensa huoneessa dosentti Widell, jonka jälkeen majesteetit klo 9 läksivät Helsinkiä kohden.  

Ei kommentteja: