maanantai 2. maaliskuuta 2015

Kun influenssa tuli Suomeen

Se eteni lähes kaikkialle maapallollamme, mutta yllä leike Euroopasta. Kartan eriväriset pisteet kuvaavat taudin ajallista edistymistä. Suomessa ne tarkoittavat joulukuuta 1889.

Eila Linnanmäen katsauksessa Historian influenssaepidemiat todetaan, että
Suomen ensimmäiset tapaukset havaittiin jo marraskuun alussa Viipurissa ja Sortavalassa, joilla oli vilkkaat yhteydet Pietariin. Epidemia saavutti huippunsa joulukuussa, jolloin se oli piirilääkäreiden lääkintöhallitukselle lähettämien ilmoitusten perusteella levinnyt jo koko maahan Hangosta Kittilään. Tavallisesti influenssa alkoi ensin rautateiden varsilla sijaitsevissa kaupungeissa ja muissa kaupungeissa 10–20 päivää myöhemmin. Tilastoja influenssaan sairastuneiden ja kuolleiden määristä Suomessa ei ole olemassa. Tampereella noin 30% kaupungin 19000 asukkaasta sairastui ja heistä noin 1% kuoli influenssaan ja sen jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen. Ensimmäisinä sairastuneiden tauti oli lievempi, vaikeita jälkitauteja alkoi esiintyä yhä enemmän epidemian kolmannesta viikosta alkaen. Influenssa pahensi myös keuhkotuberkuloosia sairastavien tilaa (Idman 1891).
Linnanmäen mukaan "Suomessa taudin nimitys oli yleisesti ryssänkuume", mutta sanomalehtiin sana ei (ainakaan hakukelpoisesti) päätynyt. Tiedoitustehtäväänsä ne eivät toki vältelleet. Jo 7.12.1889 Hämäläinen selosti taudin taustaa ja kulkua artikkelilla, joka alkoi näin
Kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti Terveys ehti saamaan vuoden viimeiseen numeroonsa artikkelin, jossa myös käytetty uutta sanaa
Influenssa-käsitteen saapuminen on siis harvinaisen tarkasti ajoitettavissa. Toisin kuin sen mahdolliset varhaisemmat ilmenevät, joista on tietoa Linnanmäen artikkelissa. Euroopan ensimmäisestä tunnetusta pandemiasta silminnäkijälausuntoja artikkelissa Eyewitness accounts of the 1510 influenza pandemic in Europe.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Vuodesta 1918 kuunneltua, nähtyä ja luettua

1) Kävin pitkähkön tauon jälkeen Svenska Ylen opetusaineistosivustolla Vetamix. Siellä voi kuunnella tunnin mittaisen dokumentin I våta stövlar - om tre bröder 1918, joka kertoo sekä veljesten vaiheista vuoden 1918 sodassa että sen perinnöstä jälkipolville.

Sivustolla on myös kuvia Hoving-suvun albumeista, jotka kuuluvat SLS:n kokoelmiin
2) Yle uutisoi tällä viikolla, että "Ylen Elävä arkisto on julkaissut kolmasosan mittavasta jääkärihaastattelukokoelmasta, jonka olemassaolo ei aiemmin ole ollut yleisesti tiedossa. " Materiaalista kuvausta Yle Historian sivulla.

3) Jarl Hemmerin kirja Onni Kalpa ilmestyi suomeksi 1921 ja on nyt luettavissa Project Gutenbergissa. Esipuheessaan Hemmer toteaa
Kirjallani ja sen sankarilla oli aikaisemmin toinen nimi, todellisuudesta lainattu. Se oli harhaisku, sillä kirja on ensimmäisestä rivistä viimeiseen asti pelkkää runoilua. Mutta en tahtonut olla mainitsematta, kenen nimi ja kohtalo mieltäni oli innoittanut, olisi mielestäni ollut väärin salata, kehen kirjallinen kunnianosoitukseni kohdistui.

Olen kuitenkin myöhemmin omin silmin tullut vakuutetuksi siitä, että nimeltään mainitun pojan kotiolojen kuvaus ei ollut ainoastaan täysin väärää, vaan että se myös syvästi loukkasi joitakuita henkilöitä, joiden olemassaolosta en tiennyt tätä kertomusta kirjoittaessani. Sentähden olen antanut kirjan päähenkilölle toisen nimen. Hän ei enää ole mikään määrätty henkilö niiden monien sotilaspoikien joukossa, jotka ovat kirjoittaneet kenties ihmeellisimmät ja valoisimmat lehdet synkän sotamme historiaan, mutta parhaimmassa tapauksessa hänessä voi olla jotakin yhteistä kaikkien heidän kanssansa.
Verkkohaku kertoo, että ruotsinkielisenä kirjalla oli nimenä Onni Kokko. Haku osui myös Marita Hietasaaren harjoitustyön lukuun Kansalaissota ruotsinkielisessä kirjallisuudessa.

Myös Hemmerin runokokoelma Ett land i kamp on saatavilla Project Gutenbergissa.

4) Varastossa on vuodesta 1918 "arkistoluettelolöytö", sillä jotain muuta hakiessani eksyin epätavallisen tarkasti lueteltuihin pikkukokoelmiin, joissa vuosi 1918 oli yleinen ja esiintyy myös aineiston toisessa osassa. Peräisin Sota-arkistosta.

5) Lisäksi on varastoon jäänyt oheinen leike New-York Tribunesta (2.4.1918), jossa minua on kiinnostanut ulkomaalaiset pakolaiset. Ja linkki julkaisuun Current History, Vol. VIII, No. 3, June 1918, jossa on artikkeli Finland under German control.

5) Ja

lauantai 28. helmikuuta 2015

Helmikuun loppu

17.2.
  • Museonäyttely traileri Muinais-Mänttä @serlachius herättää kysymyksiä. Varmaan tarkoituskin.
  • Käsissä Ylikankaan Mitä on historia, jossa hupaisa bibliografia: pelkästään Ylikankaan omia tekstejä. Teesinä yhdestä totuudesta luopuminen.
18.2.
  • Twitter-viestin johdosta lähetetty Kiovaan selostus 1954 kuolleesta suomalaisesta hammaslääkäristä. Ihmeellisiä ovat internetin yhteydet.
  • Päivälehden museon Topelius-näyttely tarjoaa monta leikkipaikkaa. Ei paljoa aikuiselle.  
19.2.
  • Helka väitti. Että Fibula, fabula, fact ( @skskirjat ) lainattavissa @Museovirasto kirjastossa. Eipä löytynyt. Saaga jatkuu.
20.2.
  • Nollavaimo Sibelius-näyttelyssä @AteneumMuseum: "Piti vain käväistä, mutta venyi käväisy kolmeksi tunniksi" 
  • Ylikangas: "Kun yksi asia on tutkittu luonnontieteissä, niin se on tutkittu ja siirrytään toiseen." Ihanko totta?
  • Tänään väitös: "Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista" 
  • Perjantai-illan iloksi aion kuunnella esityksen Vienanmeren länsirannikon asutuksesta. Toivottavasti näytetään kartta aluksi.
  • Innovatiivinen idea: testataan esitystekniikka ennen esitystä. Ei tullut näiden(kään) järjestäjien mieleen.
  • Taas #museot traileri - muoti-ilmiö? Olavinlinna lupaa epäuskottavan paljon, vetosi siitä huolimatta.
21.2.
 23.2.
  • @jalkaisin pyhiinvaelsi @vapriikki
  • Tieteiden talon isossa salissa SLS:n tilaisuus. Porukka istuu paljon tiukemmassa ja edempänä kuin suom.ugr seuran sessiossa.
  • Esitelmöitsijän kirjaan esitetään korjauksia kun on puhunut vartin. Tämä on hauska yleisö.
24.2.
  • At last, äntligen, vihdoinkin. #vikings #pullanpaikka 
26.2.
27.2.
  • Suomen sodan aikainen kansanperinne Suodenniemeltä sai asiakirjoista vahvistusta.  
  • Yritin kuvata historiallista muistomerkkiä työmatkalla. Onneksi joka arkipäivä 2 uutta mahdollisuutta. #Helsinki
  • Reija Satokankaan blogissa kommentoitu paikallishistoriaa ja sen opetusta koulussa 
  • Rives: The Museum of Four in the Morning #crowdsourcing #trope
  • WSOY:n tiloissa Rakkauden illassa. Esityksen luvattiin piakkoin alkavan. Mukana @anulah ja @KirsiVainioKorh kirjoineen.
  • Seinillä kirjailijamuotokuvia ja metrin päässä Panu Rajala. Onpas sivistynyt olo.
  • Illan toisena kirjana Suomen kansan rivit runot. Kuinkahan erilainen kuin vanha Pilvihin on piian nännit
  • Rivot laulut ja aateliskulttuuri saatiin naitettua sujuvaksi esitykseksi. Mutta Lumia haluaa korjata rivot > rivit, mikä haittaa twiittailua
28.2.
  • Aamutoimien ohessa kuunneltu BBC:n Digitising Stalin. Mitä arkistoista löytyykään
  • Stalinin arkistoista mieleen: Moniko suomalainen 1900-l poliittisen historian tutkija hallitsee venäjän työkielenään?
  • Tietokirja ja kuva -koulutus on vetänyt iäkkäämpää väkeä, paljon miehiä. Jo kahvilla jaettiin tuttuja tuskanaiheita oikeuksista ja rahasta.
  • Ensimmäisessä osassa koulutusta @tiipupu on puhunut hartaasti kirjan kannesta. Pelkään, että minua kiinnostavaan sisältöön ei jää aikaa.
  • Kirjan myynti kannella ilmeisesti _paljon_ tärkeämpää kuin kuvan käyttö tietokirjan sisäsivuilla.
  • Viimeisillä kalvoilla on ne resoluutio- ja painokelpoisuusjutut, joissa minulla olisi opittavaa. Pännii.
  • Lounas ohi, seuraavana Jukka Kukkonen ja tietokirjan kuvalähteet, mukaan lukien arkistot. Jännitysmomentti: opinko jotain uutta?
  • Kukkonen: museoiden arkistoissa 20 miljoonaa kuvaa, lehtitaloilla 80+
  • Kukkonen: Jokainen lehti eri tapauksensa, osassa tuhottu nega-arkistot tarkoituksella.
  • Kukkonen: Lehtikuvien massa 60-luvulta eteenpäin, varhaisemmat jonkinasteisia rariteetteja
  • Kukkosen mukaan Kuvansa kullakin -julkaisu ei kokonaisena verkossa. Näinkö @valokuva_museo ?
  • WSOY:n valokuva-arkistosta keskustelua. Oudosti järjestetty ja vankasti lukkojen takana. Otavan käyttökelpoinen.
  • Kukkonen naurahtelee, että ilmaiset kuvat voivat siirtyä maksulliseksi, "jos on liikaa käyttöä". Ei naurata. [Twiittailu loppui puhelimen akun myötä. Tekijänoikeuksista ei mitään olisi irronnutkaan. Viimeisenä puhui kustantaja, jonka mukaan kuvatoimitus jää nykyään tietokirjailijan hommaksi. Jollei osaa niin ei tehdä kustannussopimusta.]

Kalevala ja viikinkiaika Suomessa


Tällä viikolla sain vihdoin käsiini artikkelikokoelman Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland, jota olen hinkunut muutaman vuoden takaisesta seminaarista lähtien. Hinkumisesta huolimatta viiden sadan sivun akateemisuutta uhkuva kirja oli kotiini päästyä suuressa vaarassa päästä oitis osaksi lukemattomien kirjojen vuortani.

Olin toki hankintapäivänä silmäillyt pitkää ja perusteellista johdantoa, josta lähtökohtaisesti pitäisi lukeminen aloittaa. Vastarannan kiiskenä hyppäsin kuitenkin keskelle artikkeleja, joista Kalevalan päivän kunniaksi valitsin Joonas Aholan tekstin Kalevalaic Heroic Epic and the Viking Age in Finland.

Opin, että suomalaisen kansanperinteen suuret nimet ovat järjestään yhdistäneet eeppiset runot kuten Lemminkäisen ja Sammon viikinkiaikaan. Olihan niissä merta ja laivoja, ihan niin kuin viikingeilläkin.

Aholalla ei ole ajoituksesta edeltäjiensä kaltaista näkemystä. Hän argumentoi sekä runojen elementtien säilyvyyden puolesta että sitä vastaan. Termejä ja kirjallisuutta tuntematon lukija jäi ulalle. En myöskään osannut arvostaa Aholan omaa vertailevaa analyysiä sankarihahmossa islantilaisessa saagassa sekä suomalaisessa ja venäläisessä perinteessä.

Jäin ihmettelemään Viron puuttumista ja tekstissä vilahtanutta mainintaa yhteyksien katkeamisesta etelään. Pitänee tavata lisää tekstejä, jos haluaa ymmärtää enemmän? Tosin käsiin voi jäädä entistä enemmän kysymyksiä.

Kuvituksena Akseli Gallén-Kallelan piirros Pohjolan häistä kirjasta 'Finland in the Nineteenth Century: by Finnish authors. Illustrated by Finnish artists. (Editor, L. Mechelin.)' British Libraryn digitoimana ja Flickr Commonsissa jakamana.

perjantai 27. helmikuuta 2015

Alkoholiongelma Hämeenlinnassa 1761

Yllänäkyvä tiedotus oli kirjoitettu Hämeenlinnassa 16.3.1761 ja julkaistiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 9.4.1761. Koko valtakunnan oli syytä tietää, että.

Hämeenlinnassa oli juopuvaisuuteen taipuvainen porvarin vaimo. Miehensä yritti katkaisuhoitoa estämällä vaimonsa pääsyn kellariin. Tämä ajoi naisen yrittämään itsemurhaa. Hänet löydettiin ennen kuolemaa, vangittiin ja tuomittiin 14 päivän vankeuteen vedellä ja leivällä.

torstai 26. helmikuuta 2015

Mamselli Maclean Porvoossa

Borgå Tidning kertoi 10.3.1841, että kaupungin tyttöjen sisäoppilaitoksessa oli uusia opettajia. Mamselli Maclean tulisi opettamaan käsitöitä ja syntyperältään ranskalainen äitinsä ranskaa, jota koulussa päivittäin puhuttiin. Kunhan oppilaita olisi 15, palkattaisiin opettaja huolehtimaan venäjän ja saksan opetuksesta.

Maclean kuullostaa aika skotlantilaiselta. Mitenkähän naiset olivat Porvooseen päätyneet?

Kaksi vuotta myöhemmin mamselli Maclean otti vetovastuun tässä piispa Carl Gust. Ottelinin perustamassa koulussa (Borgå Tidning 13.5.1843). Myöhemmistä ilmoituksista selviää mamsellin etunimi: Charlotte (Borgå Tidning 9.8.1843).

Vielä lukuvuosi 1844-45 oli käynnistymässä (Borgå Tidning 3.7.1844). Mutta jäikö aikomukseksi?

Syyskuussa 1847 mamselli Maclean Porvoosta on käymässä Turussa (Åbo Tidningar 22.9.1847), josta hänet löysin myös keväällä 1850 (Åbo Underrättelser 19.4.1850).

Google-haku kertoi, että mamselli mainittiin Petrus Nordmannin kirjassa Borgå barn och borgare (1917), joten kävin siihen kirjastossa tutustumassa. Selailun perusteella vaikutti herkulliselta tarinoinnilta ja muistitiedolta. Tyttöjen kouluista oli enemmänkin tietoa, mutta mamselli Macleanista melko vähän. Sivulla 256 puhutaan koulusta, joka joutui lopettamaan vuonna 1851, kun se ei enää pystynyt kilpailemaan mamselli Macleanin pensionin kanssa. Edelleen tuolloin voimissaan, siis?

Nordmannin mukaan paikalliset kirjoittivat nimen Maclean toisinaan Macklin. Mamsellin isä oli ruotsalainen, mutta isänisä skotti. "Hon hade ett särdeles lifligt temperament och kom med tiden i stort rop för sitt extravaganta uppträdande och stora kärleksfullhet." Selvästi siis kaupungin väestöstä erottuva nainen.

Edelfeltin piirros Porvoon vanhasta sillasta kirjasta 'Finland in the Nineteenth Century: by Finnish authors. Illustrated by Finnish artists. (Editor, L. Mechelin.)' British Libraryn digitoimana ja Flickr Commonsin välittämänä.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ensimmäinen mamu-kansanedustaja?

Sosiaalisessa mediassa on tänään pyörinyt kommentteja Jussi Halla-Aholle, joka on mollannut maahanmuuttajataustaiset kansanedustajaehdokkaat. Facebookissa joku muistutti Hella Wuolijoesta, joka maahanmuutajana istui eduskunnassamme. Mutta oliko hän ainoa? Tai ensimmäinen?

Kansanedustajista on erinomainen sivusto, jonka hakumahdollisuudet ovat kuitenkin rajatut. Esimerkiksi pelkän syntymäpaikan mukaan ei pääse tekemään hakua. Lisäksi synnyin- ja kuolinpaikkoihin ei aina sisälly maan nimeä. Ainakin Tukholma esiintyy aina ilman sanaa Ruotsi.

Tukholmassa 2.8.1851 syntynyt Mauritz Hallberg on ehdokkaani ensimmäiseksi mamu-kansanedustajaksi. BLF:n mukaan hän oli 2-vuotias kun perheensä muutti Ruotsista Suomeen. Isän tupakkatehdas oli palanut ja tämä ryhtyi palkkajohtajaksi Borgströmin tupakkatehtaassa Helsingissä. Mauriz ja veljensä Carl menettivät isänsä jo vuonna 1857. Seuraavana vuonna paloi perheen koti.

BLF:n artikkeli ei selvennä miten tästä päästiin eteenpäin, mutta Mauritz kävi koulua sekä Helsingissä että Tukholmassa ja sai jo 17-vuotiaana paikan Osberg & Baden konepajassa Helsingissä vaunu- ja puusepäntehtaan isännöitsijänä.

Hän oli kansanedustajana varsin lyhyen ajan 1.3.1910 - 31.1.1911 eikä tätä edes mainita BLF:ssä.  Sanoi kuitenkin jotain painamisen arvoista (Ampiainen 18.6.1910).
Kansanedustajakautensa jälkeen Hallberg kunnostautui kirjoittamalla tutkielman Några anteckningar om Åbo mynten (1919) Turun 1400- ja 1500-luvun rahalöydöistä. Hänen lahjoituksestaan jaetaan vuosittain 16.5. palkinto ruotsiksi Suomessa julkaistusta tieteellisestä julkaisusta. Kielellinen kotoutuminen taisi jäädä vaiheeseen.