tiistai 30. syyskuuta 2014

Syyskuuta

10.9.
  • Suomessa oli ennen vanhaan sääennustukset almanakassa. Amerikassa vastaava edelleen myynnissä.
  • Senaatin oikeusosaston aktit parasta @Kansallisarkist ! Rikospaikka eli dokumentaatio pihapiiristä 1875. 
11.9.
  •  Albert Edelfeltin kirjeistä julkaistaan upea kokonaisuus verkkoon. Ekan osan hehkutukseni @agricola_verkko [Kirjoitin ilman tiedotetta eli Henrika Tandefelt löysi korjaamista.]
  • Does Pop Culture Need To Be "Popular"? | Idea Channel | PBS Digital Studios
  • Kirjaston edstaja morkkaa kotiseutukokoelmia, jotka ovat arvokkainta sisältöään. #teema14 [Paneelikeskustelu oli katsottavissa verkon kautta]
  • Mutta digitaalisen kotiseutumateriaalin hallintaan kyllä tarvitaan ratkaisu(ja)  #teema14
  • Harjavallassa on muuten toteutettu pysyvä paikallisen historian museonäyttely kirjastoon. #teema14
  • Kokoelmapolitiikan määrittely (museo/kirjasto/arkisto) on kulttuuriperinnön määrittelyä. Kukas sen tekee? #teema14
12.9.
14.9.
  • Fobban sosiaalisen median selviytymisopas on ultraleveä. Onko rivien merkkipituuden suosituksia muutettu? Minun silmiini rasittava.
15.9.
  • Olin kovasti menossa Vantaalle arkeologiailtaan, mutta työkaveri valisti, että Tapulikaupunki on Helsingissä. Uups?
  • Suosittelija @HelMet_kirjasto onnistui henkkoht suosituksissa paljon paremmin kuin Amazon.Ekat 4 ihan potentiaalisia.
16.9.
17.9.
  • Kuten arvasinkin Global History Labin ryhmätyöstä tulee stressiä. Mulla ei ole ryhmää ja DL lauantai. [Ja kurssi jäi tähän.]
  • Seuraan niin montaa museoihmistä, että näkymässäni ei Suomessa #AskACurator -touhuun muita osallistukaan. Vielä on päivää jäljellä.
  • Kaikkea sitä näkee @Kansallisarkist . Jussi Nuorteva käveli ohi *kantaen arkistokansioita*. Resurssit loppuun jaettu?!
18.9.
19.9.
  • FB:n ryhmässä valokuvia @DidMuseum Munch-näyttelystä tekstillä "Valokuvaus vain omaan käyttöön." Eli niin ilmaus ymmärretään.
  • IL:n rahalöytöuutisen kommentoija: "Fiksuinta olis ehkä myydä noi yksityisille keräilijöille."
  • IL:n otsikossa viikinkiaikainen rahalöytö oli muuttunut viikinkien rahakätköksi. Lyhyempi on parempi, sisällöstä viis.
  • Ainutlaatuinen tilaisuus! Suitian linna tulossa myyntiin Siuntiossa. Tunnelmaa puolen vuosituhannen ajalta!
20.9.
  • Kun teatteriesitys on vanhanaikainen, pölyinen, hermostunut, epäuskottava ja puiseva, voi sen summeerata "museoksi". (HS 20.9. C5)
22.9.
24.9.
 25.9.
  • Sitten selailuun Semi Purhosen Suomalainen maku. Lopun kulttuurihakemistossa ei näy sukututkimusta. Marginaalia?
  • Suomalaiseen makuun liittyy olennaisesti #museot ? Ja läpikäymään... 
  • Loppuyhteenvedossa Purhonen toteaa, että Suomalaisen maun analyysistä jäi pois "kotikeskeiset" harrasteet. Joista suuri osa ei-kaupallisia.
  • JEE! Uutuuskirjaselailussa vuorossa "Kakola. Vankilan tarina". Ja Österholm-kirjani on lähdeluettelossa! I very happy now.
  • Ei-elämäntapahistorioitsija Marko Tikka ja käsitteet: vapaa sektori (vrt akateeminen) ja hästäkkimaailma.
 26.9.
  • Taidehistorian tiloissa on eksoottista. Ei parane heilua hillittömästi.
27.9.
  • Kohti Espoon keskusta ja terveyslähteen jälkiä. Oli HS:n menovinkeissä eli mahdollisesti en ole yksinäni, pahus.
  • Taas oli opastaja, joka oli täysin varma, että menneisyydessä ei juotu vettä. Teki mieli kysyä lähteitä.
28.9.

Neljä kertaa vieraissa

1) Vuoden 1600 paikkeilla menivät Nousiaisissa naimisiin Thomas Philipsson ja Maria Pedersdotter. Lapsetonta yhteiseloa kesti pari vuotta ja sitten Thomas lähti Ruotsiin köyhyyden hätyyttämänä. Kun vaimo alkoi unohtua niin, että tämän saattoi uskoa kuolleen, Thomas meni vuoden 1616 paikkeilla uudelleen naimisiin ja sai kaksi lasta. Uuden perheensä kanssa hän asui Nyköpingissä ja Eskilstunassa elättäen itsensä kirvesmiehenä.

Tukholmaan Thomasin toi puuseppäisän kuolema ja perinnön toivo. Mutta ennen kuin hän pääsi jälkimmäistä järjestelemään Maria-vaimonsa asiamiehet ottivat hänet kiinni ja toimittivat oikeuteen 7.1.1622. Maria vakuutti lähettäneensä miehelleen viestejä ja Thomas vakuutti luulleensa Marian kuolleen. Asiasta ei tullut kerralla valmista.


2) Markus Larsson oli talonpoika Rymättylässä, kunnes sai päähänsä karata Ruotsiin laivamies Sigfrid Jöranssonin laillisen vaimon Elin Simonsdotterin kanssa. (Muutakin Sigfridin omaisuutta lähti mukaan.) Hakijat löysivät Markuksen talvehtimassa Bondkyrkan pitäjässä ja Elinin läheisessä Uppsalan kaupungissa erään porvarin kodissa. Heidät vangittiin ja tuotiin oikeuden eteen Tukholmassa 16.11.1622. Todistuslausuntojensa perusteella sukupuolinen kanssakäyminen oli aloitettu edellisenä kesänä Markuksen tilan aitoissa vaimonsa ollessa toisaalla. Elinin veli oli peloitellut pahalla rangaistuksella ja siksi lähdettiin karkumatkalle Ruotsiin.

Oikeuskäsittelyä jatkettiin 27.11.1622, jolloin käsiteltiin Markuksen aiemmat avioliiton ulkopuoliset suhteet Suomessa. Hän oli neljä vuotta aikaisemmin ollut lainlukija Gabriel Bengtsonin palveluksessa pelkällä vaatepalkalla. Mutta vihtyi erään Britan ansiosta kaksi vuotta. Sitten hän löysi Elisabettan, joka synnytti hänelle lapsenkin. Tästä oli pitänyt maksaa Turun kirkkoherra Jockimille 10 taalarin sakot ja Rymättylän kirkkoherra Simonille 2 taalaria ja 2 lammasta. Mutta hän ei ollut joutunut maalliseen oikeuteen?

Markus tuomittiin kuolemaan. Eliniä ei tässä käsittelyssä syytetty.

3) Samaiseen oikeuteen tuotiin 7.12.1622 Jöran Est, laivamies laivalta "Vijborgz Örnn". Jöran avoimesti myönsi tietävänsä, että hänen laillinen vaimonsa eli ja vaikutti Viipurissa, mutta Jöran silti viihdytti Södermalmilla erästä leskivaimoa. Todistajien mukaan Jöran oli tälle valehdellut olevansa itsekin leski. Kuulutuksia uutta avioliittoa vartenkin oli jo haettu. Asia oli tätä myöten selvä ja Jöran tuomittiin kuolemaan ellei kuninkaalta saisi armoa.

4) Turusta Tukholmaan tulleen Margareta Jonssdotterin aviomies oli sotilas Göstaf Persson, joka oli ollut poissa jo 8 vuotta. Jo pidemmän aikaa oli Margaretan sänkyä lämmittänyt Sigfrid, Gabriel Gustafsson Oxenstiernan palvelija. Tämän Margareta tunnusti todeksi oikeudessa 21.7.1623. Mutta asiantilaa piti vielä selvittää lisää.

Stockholms tänkeböcker från år 1592 utgivna av Stockholms stadsarkiv, Del XIII 1622-1623. (1978) s. 11, 103-104, 318-319, 321-322, 446
Kuva kirjasta 'Humour, Wit, & Satire of the Seventeenth Century, collected and illustrated by J. Ashton. L.P' British Libraryn digitoimana, Flickr Commons.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Kaksi miestä Kokemäeltä Hyvinkäälle





Nyt siis tunnen kaksi kokemäkeläistä miestä, jotka päätyivät 1900-luvun alussa Hyvinkään alueelle. Lienee sattumaa, että toinen on Kokemäenkartanon viimeisten aatelisten omistajien serkku Grigori Tigerstedt (Lisätietoa perheestään kesäsarjassa Tigerstedtit Napparissa ) ja toinen saman kartanon torpparin poika? Kartanolaisten liikkuvuudella voi olla jonkinlainen osuus asiaan.

Vihdoinkin Espoon terveyslähteellä

Sveaborg-projektin blogitekstin perusteella minun piti pari vuotta sitten käydä hakemassa Espoon terveyslähteen paikkaa. Mutta aikomus jäi muun jalkoihin ja olemattomat suunnistustaitoni tuntien tartuin ilolla viime lauantaiseen mahdollisuuteen osallistua Espoon kaupunginmuseon opastetulle käynnille paikan päällä.

Paikka ei ole vaikea löytää. Kaivomestarinniitty 2 on koulu- ja uimahallirakennus. Heti sen jälkeen samalla tiellä on pieni puistikko. Yllä olevan kuvan vasemmassa reunassa näkyy infotaulu, joka kertoo omatoimitutustujalle olennaisen.

Lisäys 29.9.2014 15:06. Ohessa pohjapiirros, jonka mukaan puisto on merkitty.  

Tämä taisi olla ensimmäinen muinaismuistopuistoni? Tai mikä sitten olikaan viralliselta nimeltään. Maastoon oli lautareunuksin merkitty 1700-luvun lopun kartan rakennukset. Puistoaluetta reunustava aita kulkee myös kartan viivoja ja polunpätkätkin ovat vanhoilla paikoillaan.

Kivillä on merkitty lähde, maassa kulkevilla laudoilla putki, joka kulki lähteeltä kaivohuoneeseen, joka erottuu taustalla suorakulmiona.
Hieman syrjemmässä oli melko pieniltä näyttävät kaivomestarin asunnon ja piharakennusten pohjat.

Opas selosti terveyslähteen historiaa niin perusteellisesti kuin se on lähteiden mukaan mahdollista. Arkeologisten kaivausten sirpaleetkin kertoivat jotain. (Tässä välissä olisin voinut museon lehdistökuvalla mainostaa heidän uutta näyttelyään, mutta lehdistökuvat on merkitty "Vain lehdistön käyttöön!", joten jätetään näyttelykin heidän heinikseen.)

Lopussa kierrätetty kylpyvieraslista oli tutun oloinen omasta blogitekstistäni vuosien takaa. Saattoi kyllä olla toiseltakin vuodelta, sillä tarkistaessani Espoo-varastoani huomaan löytäneeni vastaavan listan myös sanomalehdestä Inrikes tidningar 21.12.1780 sekä ilmoituksia kaivohuonekauden ajankohdasta lehdistä Inrikes tidningar 11.5.1780, 2.6.1785 ja Posttidningar 9.5.1782.

Kansalliskirjaston digitoimissa sanomalehdissä mainintoja/mainoksia kylpykauden aloituksesta on runsaasti (Åbo Tidningar 8.6.1795 ... Finlands Allmänna Tidning 13.6.1836). Jonkinlainen paussi on vuosien varrella ollut, sillä Åbo Allmänna Tidningissä ilmoitettiin 7.7.1818 uudesta aloituksesta.

Espoon terveyslähteen merkityksestä kertovat maininnat Ruotsin valtakunnan esittelyssä vuosina 1762 ja 1808. Vielä Reseruter i Finland no 2/1888 noteeraa lähteen:
Muuta Espoon 1700-luvusta:

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Palkittuja opettajia vuonna 1911

"Suutarinleski Sofie Karolina Gröning Tenholasta, synt. 1832 ja neljäkymmentä vuotta hiljaisuudessa toiminut pienokaisten alkuopettajana;"

"Nauvon meripitäjässä asuva 77 vuotias itsellisnainen Helena Grandell joka jo 25 v. ikäisestä tähän saakka on uskollisesti työskennellyt lastenopettajana;"

"Laivurintytär Edla Karolina Holm (synt. 1838) Inkoon Bjursin kylästä, lapsista saakka rampa, aikaisista nuoruudesta tähän asti uupumaton kotiseutunsa lasten opettaja;"

"Mäkitupalaisen leski Maria Yrjöntytär Kujanpää Ikaalisten Kurkela kylästä, synt. 1842, hänkin yli 50 vuotta toiminut palkattoman lastenopettatajan raskaassa, mutta siunausrikkaassa työssä;"

"Itsellisnainen Kreeta Juhontytär Vakkolan kylästä Askulassa, missä jo kauan ennen kierto- ja kansakouluja opettanut lapsukaisia; itse jo 81 vuoden ikäinen ja hyvin virkavapautensa ja kunniapalkinnon ansainnut."

"Torpanmies Heikki Savolainen (synt. 1839) Nilsiän Halunasta, kuudettakymmentä vuotta häärinyt lasten alkuopetuksessa, sen lisäksi pyhäkoulun ja virsikanteleen soiton opettajana;"

"Kyläkoulunopettaja Amanda Maria Haglund, 68 vuoden ikäinen neljänkymmenen vuoden kuluessa ohjannut pienen Getan serakunnan melkein koko nykyisen sukupolven opin teille ja sillä ansainnut armoa koko Ahvenanmaalla."

Tekstilainaukset: Helsingin Sanomat 14.1.1911
Tunnelmakuvana Daniel Nyblinin mv-valokuva Albert Edelfeltin maalauksesta Kalastamassa
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

lauantai 27. syyskuuta 2014

Lähihistoriaa?

Oman elämäni aika lienee laskettavissa lähihistoriaksi. Pystytkö erottamaan historian tutkielmat muista akateemisista aiheista? (Kuvat lähisukulaisen kuolinpesän selvittelystä. Kuvaajista ei ole varmaa tietoa ja pahoittelen, jos samoja on tullut jo käytettyä aiemmin. Skannattavaa kyllä riittäisi, mutta ei tule tehtyä.)

perjantai 26. syyskuuta 2014

Arkkitehtien suunnittelema maaseutu

Arkkitehtien työkenttää on Suomessa ollut enimmäkseen kaupungit. Siitä millaiseksi maaseutu olisi muuttunut heidän käsittelyssään saa käsitystä Suomen teollisuuslehden toimeenpanemasta talonpoikastalon piirrustuskilpailusta. 

Voittajien piirrustukset julkaistiin Suomen teollisuuslehden joulujulkaisussa 1903 Talonpoikaistalo ulkoa ja sisältä: palkittuja piirustuksia pienemmälle talonpoikaistalolle. Sitä en ole onnistunut löytämään Kansalliskirjaston digitoimana, mutta Helsingin Kaiun (kuvallinen viikkolehti) numerosta 1-2/1904 irtosi blogipostaukseen sopiva katsaus:
Perinteitä kunnioittaen oltiin liikkeellä.