sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Suomen esihistoriallisista väkimääristä

Dick Harrison on työllistävä mies. Pari viikkoa vatvoin hänen Magma-höpötystään ja nyt kun hän aloitti uudelleen historiabloginsa, herätti kiinnostuksen Suomen esihistorialliseen väestömäärään. Se kävi mielessä jokin aika sitten (liittyen savutupiin), mutta kun verkosta ei löytynyt nopeasti mitään, unohtui.

Tällä kertaa lähdin kirjastoon ja toiseenkin. Aloitin tuttavan vinkistä Suomen historian kartastosta (2007) ja sen lähdeviitteen perusteella löytyi Suomen väestö (1994). (Molemmat osoittautuivat laajemminkin kiinnostaviksi. Historian kartastosta olin nähnyt ennen julkaisua pari karttaa, joita en arvostanut datavisualisointina, enkä ollut vaivautunut tutustumaan. Eilisen vilaisun perusteella opuksen pariin pitää palata, siinä oli onnistuneitakin karttoja.)

Kirjoista selvisi, että arviot pyyntitalouden aikaisesta väestöstä perustuvat ympäristön kantokykyyn. Karkeana arviona muutama tuhat henkeä, enintään 5000-10000. Esihistoriallisen ajan lopun (1100-luku) kiinteän asutuksen alue voidaan arvioida kalmistolöytöjen perusteella. Tiedetään väestötilaston ansiosta kuinka paljon väkeä samalla alueella oli 1700-luvun puolivälissä (~150000), mistä on revitty summittaiseksi yläarvioksi 50000 henkeä ruotsalaisten saapuessa rannoillemme. Ottaen huomioon laskelman karkeuden ei ole syytä huolehtia kiinteän asutuksen ulkopuolella eläneiden määrästä?

Ainoa verkon anti aiheeseen löytyi etälukion sivulta, josta kopsattu ylle. Taulukolle, jossa on alueittain talot 1300-luvun puolivälissä ja 1550-luvulla, annetaan lähdeviite, mutta se ei aukea lähdeluettelosta. Tsot, tsot. Ainoa tuntemani päättelyperiaate talojen määrälle ennen 1500-luvulla alkavaa verokirjanpitoa on suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden kylien erottelu. Mutta jälkimmäiset syntyivät jo 1200-luvulta lähtien, joten mistä on saatu 1300-luvun puoliväli?

Talojen muuttaminen ihmisiksi on taas arpapeliä. Historian kartastossa oli käytetty alueittain erilaisia kertoimia, nopeasti laskettuna jotain seiskan tienoilla olevaa. Harrison blogissaan kertoo viidellä.

Jollei jostain löydy Henkan surmavirren versiota, jossa innostuttu esittelemään kääntyneiden määrää, ei tämä taida tästä suuremmin tarkentua.

3 kommenttia:

Jyrki Ilva kirjoitti...

Taulukolle, jossa on alueittain talot 1300-luvun puolivälissä ja 1550-luvulla, annetaan lähdeviite, mutta se ei aukea lähdeluettelosta.

Arto-tietokannan mukaan tuo Orrman 2003, 84 on yhtä kuin tämä.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos Jyrki! Arto kävi mielessä, mutta tämän miniselvityksen teko oli sellaista sähellystä, että tarkistus unohtui.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Niin, tohellus oli torstaina niin totaalista, etten malttanut odottaa vastausta Kysy kirjastonhoitajalta-palvelusta kysymykseeni Haussa on tietoa Suomen väestönluvun perusteltuja arvioita ajalta ennen vuotta 1571. Ei siis pelkkiä lukuja vaan artikkeli/kirja, jossa selitetään mihin arviot perustuvat.

Vastaus tuli perjantaiaamuna ja kuului:

"Teos Suomen taloushistoria. 1 : Agraarinen Suomi käsittelee väestön ja asutuksen levinneisyyttä 1500-luvulla ja sitä ennen.

Kannattaa tutustua myös teoksiin:

Pohjoinen suurvalta : Ruotsi ja Suomi 1521-1809 / Petri Karonen

Suomen maatalouden historia 1 : Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Kirjassa on luku Palkolliset ja tilaton väestö / Jorma Wilmi s. 223-238, joka on asiasanoitettu:
väestörakenne--Suomi--1500-luku--1600-luku
väestöhistoria--Suomi--1500-luku--1600-luku

Kaikki kolme kirjaa löytyy Helmet-hausta."