sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Löydettyä

Merta Metsäkylän lähistöltä Sergei Mikhailovich Prokudin-Gorskiin kuvaamana.
Library of Congress


Kungliga Bibliotekin Vardagstryck esitteli minulle uuden pienoispainatteen: sorgbrev. Ei näytä ruumissaarnalta eikä hautajaispainatteelta. Vastaavia on kirjaston kokoelmissa vuosilta 1750-1940 noin 35 000. Luetteloimatta, tietenkin.

Georg Haggrén raportoi Mankbystä: Työmaa on pystytetty ja Odotukset korkealla. Seilin arkeologiassa päästy talven ensimyräkästä kesän ensihelteisiin. Ilari Aalto päivitti puolestaan tilannetta Turun tuomiokirkonpuiston kaivauksilta ja ystävällisesti linkitti omaan matkakertomukseeni samaiselta paikalta.

Kari Rydman kirjoitti viehättävästi tanssikoulusta paljastaen ihmismuistin erikoisuuksia. Hän kommentoi myös yhtä lempielokuvaani, Juurakon Huldaa.

Treasure islandin Olenko muuten ainoa joka on pannut merkille, kuinka paljon meidän yhteiskunnassa puhutaan ja käsitellään Suomen sotia Neuvostoliittoa vastaan? Vastaan: "et".

Helsingin Sanomien jatkosota-aiheinen teksti Kuukausiliitteessä ja testi verkkosivuilla oli inspiroinut J. Vahetta ja Aaro Saharia. Kansallisarkiston sivuille tallennettu 20 kohtaloa jatkosodasta.

Blogin Soulfoods&moods kirjoittaja oli suurella (henkilökohtaisella) mielenkiinnolla lukenut Lars Westerlundin toimittamaa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa- artikkelisarjaa. "Kuten olen jo aiemmin blogannut, isäni äidillä oli suhde neuvostosotavangin kanssa jatkosodan aikana. Suhteesta syntyi lapsi, isäni." (Samassa blogissa myös suhteesta Savoon ja rieskaan.)

Viaporin tutkimusprojektin blogissa Juha-Matti Granqvist selvensi J. E. O. Screenin taustaa. Nyt ymmärrän, miksi kaikki kirjansa ovat englanniksi.

Blogin Hätäpäiden kalinaa kirjoittaja haluaa palata keskiaikaan: "Kaari Utrion kirjasta Kalevan tyttäret saa sellaisen käsityksen, että ihmiset olivat keskiajalla enemmän tai vähemmän vapaita sieluja ja ilmeisesti myös jatkuvasti pienessä kännissä. Mikäs sen mukavampaa? "

Konservatiiviseksi julistautuvassa blogissa Palaneen käryä on toukokuussa kirjoitettu tekstit Snellmanin päiväksi, Eerikki-kuninkaan muistopäiväksi sekä Jeanne d'Arcin päiväksi.

Timo Hännikäinen oli lukenut Mikko Ylikankaan kirjan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä: Huumeet Suomessa 1800-1950. Sekalaisessa propagandassa oli arvioitu Pekka Railon kirjaa Valkoisten vankina. Kirjavinkeissä arvioitiin Tapani Baggen välirauhan aikaan sijoitettu dekkari Sininen aave. Jaana Täällä toisen tähden alla oli lukenut Maarit Leskelä-Kärjen väitöskirjan Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen Elämä ja Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 30-luvun Suomi. Aino-Maria Savolainen Elisabeth Ahon Sisaren.

Anna kokee historian rauhoittavaksi ja lohdulliseksi

Valtiotieteellisen opiskelija Toffe kertoo yliopistotason historian opetuksesta Venäjällä
Historiallisessa tiedekunnassa tuntuu olevan vallalla hieman eri paradigma kuin lännessä. Natsien mollaaminen ja puna-armeijan voitosta riemuitseminen voi mennä läpi hassutteluna, mutta kummallista on, että sen esittäjänä on nimenomaan historiallinen tiedekunta. Pyrkimys objektiiviseen historiantutkimukseen ja tiedekunnan uskottavuus heitettiin minun silmissäni kerralla romukoppaan.
Marko Leppäsen pitkän retkiselosteen keskivaiheilla kuvia karsikkopuista.

Juuso Hyvärinen toteaa tekstinsä lopussa
Topelius oli historian professori ja hänen aikanaan historia oli tarinoiden keräämistä ja niiden kertomista. Harrastelijaa vähän huolestuttaa, mitä mikrohistoria ja muu tarinoiden tuominen jälleen keskiöön tekee aikanaan työllä ja vaivalla rakennetulle historiatieteelle.
Kirjavassa kammarissa oli käsitelty muistelma- ja elämäkertakirjallisuutta Aila Meriluodon ympäriltä: Meriluoto-maanantai osa 1: Meriluoto, Märta ja taiteilijaliitot, Meriluoto-maanantai osa 2 ja arvontavoittaja , Meriluoto-maanantai osa 3: Tältä kohtaa , Meriluoto-maanantai osa 4: Lasinkirkas, hullunrohkea - ja runojakin.

Jori, jonka blogi on nimeltään Kaiken voi lukea!, oli esitellyt Jari Tervon Ohranan, Jouko Halmeskosken Orjamarkkinat, Santeri Alkion Puukkojunkkarit sekä Antti Tuurin kirjan Suuri asejuna Pietarista.

Ei kommentteja: