perjantai 3. huhtikuuta 2015

Papiksi vuonna 1804

Nervanderin käytössä ollut Samuel Cederin päiväkirja loppuu vuoteen 1806, mutta häntä ei ole kiinnostanut viimeiset vuodet, joihin sisältyi "kertomuksia useista muistakin tytöistä", ja viimeinen yksityiskohtainen selostus on keväältä 1804, jolloin Ceder vihittiin papiksi. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Cederille "Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 13.3.1804". Ymmärrykseni prosessista on olematon, tapahtuiko tämä ennen vai jälkeen tutkintoa? Parasta lainata suoraan Nervanderin esitys Uudesta Kuvalehdestä 21/1902.
Jonkun päivän Helsingissä viivyttyään tuli Ceder Porvooseen, jossa papiksi vihkiminen piti toimitettaman. Kreikan kielen tutkintoa kehuu hän helpoksi ja sanoo että sitä olisi saanut pitempäänkin kestää, sillä tutkija "osasi houkutella semmoisiakin vastauksia, joita ei ennestään tiennyt, ja osasi johtaa oppilaansa oikealle tolalle, kunhan vähänkin viitsi ajatella". Eräs tutkijoista oli hyvin ahdasmielinen uskonnossa; toinen taas sanoi Kristuksen kärsineen ristillä kaiken, mitä kaikkien ihmisten ijankaikkisesti olisi pitänyt kärsiä; kolmas tutkija taas oli arvellut, ettemme voi muuta sanoa kuin että Kristus sovitti meidät Jumalan kanssa.

Sitten oli vietettävä juhlia tutkintojen lomassa ja Ceder tutkintotoverinsa kanssa tuntuu huvitelleen pari päivää. Lauantai-iltana oli raastuvan salissa tanssit, joista hän kertoo: "Viina oli hyvää ja huokeaa; yhden ryypyn otin ja tarjosin tovereille 12 killingin edestä." Uutena tulokkaana tuli Cederin tarjota toisille ja loppulauseena näistä juomingeista sanotaan: "Olin ensi kerran elämässäni humalassa ja voin pahoin seuraavana päivänä."

Tutkijain joukossa oli yksi ankara herra, jolle nähtävästi oli vastenmielistä laskea ketään "muukalaista" Porvoon hippakuntaan. Ceder itse väittää tutkinnossa kyllä osanneensa, vaan ankara tutkija moitti häntä laiskaksi ja huonoksi latinalaiseksi, jotka sanat kovin harmittivat Cederiä. Samana päivänä hän suoritti siveysopin tutkinnon ja tutkija annettuaan hänen kääntää Liviusta, oli sanonut: "Kyllä kuulen, että olette lukenut latinaa."

Koesaarnansa piti Ceder suomeksi ja ihmettelee että piispa Cygnaeeus oli kirkossa, vieläpä jakoi ehtoollista. Turussa pidettäisiin semmoista ihmeenä.

Papiksi vihkimisen jälkeen, josta Ceder juhlallisesti kertoo, antoi piispa nuorille papeille tavanmukaiset päivälliset, joihin oli kutsuttu kolme naista ja noin 30 herraa, pappeja, lehtoreja y. m. Ajan tavan mukaan alkoivat ja loppuivat päivälliset niin aikaiseen, että nuoret papit voivat jo klo 5 ip. alottaa kestinsä, joihin olivat kutsuneet konsistorion herrat sekä muutamia muita. Nämä punssipidot kestivät "musiikin soidessa" klo 9:ään. Näinä päivinä hävitti Ceder 40 riksiä ja kaikki entiset rahat loppuivat, vaan velkaakaan ei ollut. Viimeisillä pennillä osti hän virkatoverinsa kanssa Helsingissä punasta viiniä, etteivät viimeistä penniä säästäisi.

Siihen aikaan ei pidetty minään pahana ryypätä viinaa tai jotain muuta väkevää ja sitä nautti vanhat herrat yhtä hyvin keskenään kuin nuorten kimnasistien seurassa ollessa. Ei Cederillä ollut mitään erityistä halua väkijuomiin eikä hän sano Turussa käyneensä kapakoissa kuin kaikkiaan noin kymmenen kertaa. — Ajan tapoja kuvaavaa on että Ceder sittemmin ollessaan armovuoden saarnaajana Liljendahlin kappelissa muitten pappien tavoin "poltatti saatavaeloista viinaa antaakseen pitäjäläisten juoda sen", kuten hän kirjoittaa. Niinpä olikin hänellä joulun tullessa "30—40 kannua viinaa, osittain omaa polttamaa, osittain ostettua tai rukiilla vaihdettua".
Tunnelmakuva Velikulta no 7/1902

Ei kommentteja: