torstai 19. tammikuuta 2017

Säterien rakennuskannasta

Oli ihan hyvä, että henkikirjojen tarkistuksessani jouduin kelaamaan paria mikrofilmiä. Satuin näin nimittäin näkemään jonkun säterilistauksen ja muistin, että 1700-luvun läänintileissä on satunnaisen epäsäännöllisesti arviot säterien rakennuskannasta (olin tämän viimeksi muistanut vuonna 2013). Sillä verovapauteen liittyi jotenkin edustava päärakennus. Pitänee tarkistaa tuo vielä jostain.

Arviot ovat lyhyitä eivätkä mitään yksityiskohtaisia inventointeja. Silloin tällöin olen huomannut niistä poimintoja kartanohistoriikeissä, mutta en tiedä onko kukaan kerännyt koko sarjaa tai tehnyt paikallisia vertailuja.

Omaan tutkimukseeni lyhyetkin arviot voivat riittää vastaamaan kysymykseen oliko pikkuvihan aikainen Julius Johan Sundin Munkkiniemen päärakennus, joka oli punaiseksi ja siniseksi maalattu, hyvin rakennettu puutalo, jossa oli 16 lämmintä huonetta, sama, jossa isänsä Petter Sund veti viimeisen henkäisynsä vuoden 1735 alussa. Samalla voin tarkistaa Hämeenkylän kartanon päärakennuksen, joka jäi Juliuksen veljelle Carlille, kuten tästä pikkuvihaa ennen tehdystä tiliotteesta näkyy.
Munkkiniemessä on riittävät (tillräcklig) rakennukset, mukaan lukien päärakennus. On mahdollisuuden rajoissa, että nämä olisi laitettu matalaksi ja rakennettu uudet ennen sotaa, mutta eiköhän Julius Johan sitten olisi vahinkolautakunnalle selittänyt kyseessä olleen upouuden talon?

Kaksi vuotta aiemmin (ja kaksi vuotta Petter Sundin kuoleman jälkeen) Munkkiniemessä oli riittävät ja moitteettomat (fullkomliga) rakennukset.

Kymmenen vuotta edellistä aiemmin Munkkiniemi oli "Tillfullo bebyggt" eli täydellisesti rakennettu. Olen yleensä ylivarovainen johtopäätöksissäni, mutta rohkeaisinko käsikirjoitukseen laittaa, että Petter asui 16-huoneisessa talossa? Houkuttelevaa.

Miltä sitten olisi näyttänyt isonvihan jälkeen rakennettu 16-huoneinen säterirustholli? 1700-luvun tutkijoiden FB-ryhmässä ei innostuttu antamaan kirjallisuusvinkkejä eli täytyy jossain välissä hakea omatoimisesti. Nopea verkkohaku tuottaa Ruotsista yhden vuonna 1725 rakennetun ja nykypäivään säilyneen kartanon. Tukholman Skansenilla on (samaan tyylikauteen kuuluvalta) 1600-luvun lopulta kaupungin lähistölle rakennettu talo (malmgård), joka muistuttaa saman ajan Kokemäenkartanon päärakennusta, jossa oli suunnilleen 16 huonetta. Skansenilla kasvillisuus on ilmeisesti estänyt perusnäkymän kuvaamisen, mutta tällainen on otettu takapuolelta sivukulmasta:
Albert Jankowski. Public domain, Wikimedia
Niin, Hämeenkylästä, jossa Petter ei koskaan asunut, en ole niin kiinnostunut. Gamla huus eli vanha talo todetaan vuonna 1737. Ilmeisesti tämän kivijalkaa yritin heinikosta erottaa syysretkellä 2014.

Ei kommentteja: